|
|
Post by Sitoutumaton on Mar 17, 2023 19:47:20 GMT 2
Edellisen kierroksen mallia noudattaen, kiinnostaako nyt läsnäolevia pelaajia alustaa ja lämmitellä luovaa kirjoittelulihaksia Microscopen sovelletulla pelillä? Tässä linkki edellisen pelin ketjuun muistinvirkistyksenä. |
|
|
|
Post by Daatt on Mar 18, 2023 12:55:06 GMT 2
Miksipä ei.
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Apr 13, 2023 0:32:10 GMT 2
Ensimmäinen kierros
Alussa ei poimita fokusta taikka perintöä, vaan kaikki osallistujat keksivät yhden tapahtuman tai aikakauden ja sijoittavat sen aikajanalle. Näistä tullaan kokoamaan kierrosten välissä kuvat auttamaan hahmottamaan historian kehityskulkua.
Mukaan voi liittyä kesken kierroksen ja viestejä ei tarvitse laittaa järjestystä toisiin pelaajiin katsoen. Järjestyksellä on vain väliä fokuksia ja perintöjä nimetessä.
Aloitamme historian suppean oppimäärän määrittelemällä tämän prosessin alun ja lopun: Alussa on Antiikki jolloin ensimmäiset järjestäytyneet yhteiskunnat syntyivät. Antiikkia aikaisemmaksi ei voi sijoittaa aikakausia. Lopussa on 1890-luku, joka on välitöntä lähihistoriaa Valtioroolipeli 2023:n lähtöhetkille.
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Apr 13, 2023 0:33:26 GMT 2
Pelinpyörittäjän ja pelin avaajan privileegiolla aloitan nimeämällä Suuren Pakkasen aikakauden ja sijoitan sen Antiikin ja 1890-luvun väliin!
|
|
kurgg
Kollegisihteeri
Posts: 264
|
Post by kurgg on Apr 13, 2023 9:58:41 GMT 2
Hassuitellaan ja lisätään Suuren Pakkasen ja 1890-luvun väliin Neriolaisten Valloittajien aikakausi.
|
|
|
|
Post by Venetsia on Apr 13, 2023 15:10:21 GMT 2
Lisätään Neriolaisten Valloittajien aikakauden ja 1890-luvun väliin Höyrykoneiden aikakausi.
|
|
|
|
Post by Daatt on Apr 14, 2023 0:15:03 GMT 2
Höyrykoneiden ja neriolaisten valloittajien väliin eksyy neriolaisen hegemonian kausi. En tiedä keitä neriolaiset ovat, mutta tämä kuulostaa hyvältä.
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Apr 15, 2023 11:57:49 GMT 2
 Tilanne seuraava. Teenkin ovelasti ja passaan fokus-vuoron ja annan sen Kurggille. Poimin sitten perinnön tältä vuorolta. |
|
kurgg
Kollegisihteeri
Posts: 264
|
Post by kurgg on Apr 15, 2023 19:46:35 GMT 2
Ensimmäinen fokus olkoon niinkin abstrakti ja ympäripyöreä käsite kuin henkiinherääminen.
"Kuolemalla kuoleman voitti!"
Antiikki
Ajanlaskun alussa Umbuson imperiumin alueilla, Nahalin niemimaalla, erään juudealaisten kansaan kuuluvan puusepän kihlatulle syntyi poikalapsi, väitetysti juudealaisten jumalan Jahvehin hedelmöittämänä. Oliko kyse oikeasti yliluonnollisesta interventiosta vaiko hätäisesti syrjähypyn tulokseksi syntyneestä valheesta, ei voi tietää, mutta sulhanen kumma kyllä uskoi ja kasvatti Jehošua-nimisen lapsen kuin omanaan. Hän seurasi isäpuolensa ammattia kunnes noin kolmekymppisenä hän alkoi julistaa olevansa Jumalan poika ja juudealaisten uskonnon ennustama pelastaja. Hän kokosi ympärilleen suuren joukon seuraajia, mutta sai myös juudealaisen papiston eliitin huomion, ja he eivät hyväksyneet Jehošuan väitettä, mikä johti hänen teloitukseensa yhteistyössä umbusolaisten valloittajien kanssa.
Tämä liike sai kuitenkin jälleen huomiota, kun arvonimeltään Kristukseksi kutsutun ruumista ei löytynyt haudasta, jonne olisi ollut mahdoton murtautua. Tämän jälkeen Kristus näyttäytyi seuraajilleen, kunnes väitetysti nousi taivaaseen, minkä jälkeen Kristuksen opetuslapset alkoivat levittää hänen sanomaansa. Aluksi liike oli juudealaisen uskonnon sisäinen uudistusliike, mutta lopulta myös muiden kansojen keskuudessa alettiin tehdä lähetystyötä. Kristinuskoksi kutsuttu uskonto alkoi levitä virkavallan vainoista huolimatta Umbuson imperiumin alueella eteläisessä Izubrivassa, ja se levisi kauppiaitten ja lähetyssaarnaajien mukana myös Paliongiaan, saaden ensimmäisenä jalansijan Hispaniolassa.
Kuolleista noussut predetentti
Neriolainen hegemonia
Ruusimaan edeltäjän, Moskun ruhtinaan Iibu kolmannen poika, Vasselei "Varovainen" kuoli hänen kaaduttua humalassa ja vuodettua kuiviin hemofiliansa takia, joka teki hänestä herkän kaikille haavereille. Luullen kaatumisen johtuneen hänen hoputtamisestaan, hänen ystävänsä pajari Oleppainen piilotti hänen ruumiinsa, ennen kuin joi itsensä alkoholimyrkytykseen. Ruhtinas Iibulla ei ollut muita poikia, ja pian hän kuoli itsekin, jättäen valtakunnan perimyskriisiin.
Naisia syrjivän perimyslain ja kulttuurin myötä kruunu siirtyi Iibun veljenpojalle Taroille, jota pidettiin hovin keskuudessa huumorintajuttomana tiukkapipona. Niinpä Taroin kruunajaisten jälkeen juomingit vähentyivät, mikä suututti pajarit, mikä taas johti poliittisiin vainoihin.
Muutaman vuoden päästä Muskoon ilmestyi tolaltaan oleva siivoton ja parrakas, hieman tolaltaan oleva kasvonsa murjonut mies, joka väitti olevansa kuollut kruununperijä Vasselei. Jotkut uskoivat; kruununperijähän loukkasi itsensä pahasti, eikä ollut koskaan kasvattanut partaa tai hiuksia, jolloin ei ollut mihinkään mihin verrata. Jotkut taas epäilivät, mutta antoivat asian olla, sillä tällä verukkeella ruhtinas Taroi voisi syöstää vallasta.
Oli miten oli, Moskun ruhtinaskunnassa alkoi sisällissota Taroin ja Vasselein kannattajien välille, kun Taroi ei suostunut tunnustamaan tätä miestä serkukseen. Pitkien ja raakojen vuosien sota jälkeen päättyi Taroin tappioon ja teloitukseen. Vasselei ei kerinnyt olemaan ruhtinas kauaa, sillä hän kuoli pudottuaan linnansa viemärikaivoon istuinlankkujen pettäessä. Taroin pojasta, Suavoista tuli ruhtinas, mutta hänet julistettiin pian vajaavaltaiseksi ja valtaa piti pajarien valitsema valtionhoitaja, sillä ainoastaan vakavasti mielenvikainen pitäisi perunalla täytettyjä kalitkoja parempina kuin normaaleja.
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Apr 16, 2023 1:19:31 GMT 2
Käytän oman yksittäisen valintani ylösheräämisessä lisäämään tapahtuman Höyrykoneiden aikakauteen: Kokeellinen metodi elvyttää prinssin!
Hänen arvostettu majesteettinsa, prinssi Joachim, Teutonian vähäisempi kruunupää Daattin valtakunnasta, tuli asiaatuntevien lääkäreiden elvyttämäksi onnistuneesti. Sitä voisi peräti sanoa, että alansa kiistatonta kärkeä olevat terveydenhuollon tietäjät 'herättivät kuolleista' prinssin tämän jouduttua attentaatin uhriksi, missä anarkisti osoitti surmanluotinsa kohti Joachimia ja miltein onnistui.
Viranomaiset ottivat murhaa yrittäneen anarkistin kiinni ja ovat selvittämässä 'merkittävää salaliittoa, joka pyrkii kuningashuoneen henkeä ja terveyttä vastaan' toimimaan!
Tohtori Torvaldsonin kehittämä 'painelu- ja hengityselvytys' on kiistämättä saanut tuekseen hyvin merkittävän ennakkotapauksen tämän myötä, sillä lääkäreitten keskuudessa on monen moista metodia ehdoteltu virvoittamaan sydämensykkeensä lopettaneita potilaita, keinoinaan vatsallaan makuuttaminen, tupakansavun puhaltaminen peräsuoleen ja käsivarsien nostamisen ja laskemisen verenpaineen ohjaamiseksi... |
|
|
|
Post by Venetsia on Apr 16, 2023 13:46:06 GMT 2
Kuolematon kapteeni
Neriolaiset valloittajat
Voi pitää ihmeen kauppana sitä, miten Venetsian kauppakomppania onnistui vakiinnuttamaan asemansa uudella mantereella. Vaikka venetsialaisten ensikosketukset Nerion alueen asukkaisiin antoivat kuvan varsin primitiivisissä olosuhteissa eläneistä ihmisistä, niin Neriolla oli myös paljon vahvempia ja kehittyneempiä sivilisaatioita. Tämä teki Nerion alueen vesistä vaaralliset purjehtia. Mantereen rikkaudet olivat kuitenkin niin merkittävät, että venetsialaisten pohjaton ahneus sai heidät sivuuttamaan seikan vain pelkkänä hidasteena.
Uuden Muranon läntisimmän niemimaan lahden pohjukassa sijaitsi Porto Campalto, Venetsian kauppakomppanian hallinnoima satama. Tuo satama oli tärkein lenkki Venetsian ja Nerion välillä. Kaljuunaa nimeltään San Maria oltiin lastaamassa täyteen uuden mantereen rikkauksia: kultaa, hopeaa, jalokiviä, helmiä, mutta myös rommia, tupakkaa, kaakaota ja chiliä. Vesien vaarallisuuden huomioiden San Maria oli varsin raskaasti aseistettu. Tämä harmitti kapteeni Gasparo Ludovicia, sillä se rokotti samalla laivan rahtikapasiteettia. Mutta maksimaalisen rahdin sijasta tärkeämpää oli saada rahti ylipäätänsä perille.
Kun laiva oli lastattu, San Maria irroittautui laiturista ja lähti purjehtimaan kohti avomerta. Ei tarvinnut odottaa kauaakaan, kun San Mariaa alkoi lähestyä neriolainen kaappari. Tähän tottunut San Marian miehistö alkoi valmistautua taisteluun, kapteeni Ludovici mukaanlukien. Kaapparilta onnistui nousta San Marian kyytiin useampikin vihollinen, mutta San Maria oli onnistunut asettautumaan otollisesti kaapparilaivaa vasten ja ampumaan upottavan osuman. Kaappareiden yritys jäikin siksi vaillinnaiseksi, ja taistelu San Marian kannella päättyi onnekkaasti. Kun tilanne rauhoittui, huomasi miehistö että kapteeni Gasparo Ludovici oli kadonnut. Etsinnöistä huolimatta häntä ei löytynyt, joten miehistö oletti hänen horjahtaneen taistelun aikana laidan yli ja hukkuneen. San Maria jatkoi siis matkaansa kohti Venetsiaa ilman kapteenia.
Kymmenisen vuotta epäonnisen taistelun jälkeen Porto Campaltoon saapui vene. Satamassa hääränneet ahtaajat ja merimiehet kääntyivät katsomaan venettä, joka veistotyyliltään vaikutti paikalliselta. Kyydissä oleva mies oli kuitenkin ulkonäkönsä perusteella selkeästi paliongialainen. Selvästi päivettyneempi ja ulkonäöltään ja vaatetukseltaan primitiivisempi. Veneestä noussut, hieman harmaantunut mies esitteli itsensä Gasparo Ludoviciksi, kauppakomppanian kirjoilla olleeksi kapteeniksi. Hänet ohjattiin sataman kupeessa sijainneeseen kauppakomppanian rakennukseen, jossa päivystävä virkamies kirjoja tutkiessaan pudisteli päätään. Gasparo Ludovici oli kuollut vuosikausia sitten neriolaisten kaappareiden toimesta.
Kuitenkin kapakkaan mentyään monikin hämmästyi näkemäänsä. Se oli Gasparo Ludovici, ilmielävänä! Moni mies tarjosi kyseisen illan aikana useammankin rommin, kun Ludovici kertoi tarinansa. Porto Campalton luoteispuolella sijainneilla saarilla elänyt alkuasukasheimo oli kalastamassa, kun he huomasivat veden varaan joutuneet Ludovicin ja pelastivat tämän viime hetkillä. Alkuasukkaat vaikuttivat haltioituneilta Gasparon hämmästykseksi. Kalastusveneen palattua takaisin, muut alkuasukkaat hämmästelivät Gasparoa yhtälailla. Vasta kylän tietäjän tapaaminen sai Gasparon tajuamaan, mistä oli kyse. Pyhimmän kiven maalaukset kuvasivat jumalallista olentoa, jonka ulkonäkö vastasi lähes täysin Gasparoa.
Vuosikaudet Gasparo Ludovici eli kylässä yltäkylläisyydessä, siunaten kyläläisiä kala-, metsästys- ja viljelysonnella. Jossain vaiheessa Gasparo Ludovici kuitenkin koki kyllästyneensä tähän elämäntapaan, ja pyysi lähtöä. Murheen murtamat kyläläiset suostuivat tähän, luovuttivat Gasparon käyttöön kalastusveneen ja opastivat tämän Porto Campalton suuntaan. Kapteeni Gasparo Ludovici matkusti takaisin Venetsiaan, jossa vanhoilla päivillään kirjoitti kokemuksistaan muistelmat nimellä Kuolematon kapteeni.
|
|
|
|
Post by Daatt on Apr 19, 2023 15:15:15 GMT 2
Pappiskuningas Johannes
Neriolaiset valloittajat (kuolemattoman kapteenin jälkeen)
Suuret merentakaiset valloitukset valtameripurjehduksen alkuvuosina kuulostaa ihmeelliseltä. Silkka valloitukseen kaivattavien joukkojen logistiikka vaikuttaa ensisilmäyksellä mahdotommalta, etenkin jos valloituksen kohteena on kehittynyt kuningaskunta tai sellaisten sarja. Tämä kuitenkin tapahtui.
Venetsialaisten aukaiset kaupparetket ja niiden tuomat rikkkaudet olivat pitkään herättäneet kateutta Oléronien lukuisten pienten kuningaskuntien hallitisijoissa, kunnes näistä rikkaimmat olivat lopulta onnistuneet liittoutumaan keskenään ja rahoittamaan oman suuren retkikuntansa länteen Nerion kuuluisiia rikauksia etsimään. Paljon venetsialaisia retkikuntia suurempi, lähes kahdenkymmenen laivan uskottiin selviävän takaisin kotisatamiinsa ruumansa täynnä kultaa ja hopeaa. Tästä huolimatta lähettäjiensä pelot heräsivät, kun retkikunnasta ei kuulunut edes venetsia huhuja moneen vuoteen lähdöstään.
Lopulta, kuusi vuotta matkaan lähdöstään, laivat kuitenkin palasivat, ja nämä rannalta huomanneet tarkkailijat iloitsivat laskiessaan yhtä monta purjetta kuin matkaan oli lähtenytkin — saapuvien rikkauksien määrä olisi varmasti valtaisa. Näin mietti myös paikallinen kuningas, jonka satamaan laivat olivat suuntaamassa, kun hän mietti miten kaappaisi kaiikki nuo rikkaudet itselleen ja värväisi niiden avulla palkkasoturiarmeijan yhdistämään kaikki Oléronit valtansa alle. Kuningas, perijänsä ja kaikki kaappausta varten satamaan tuomansa kaartinsa kuolivat, kun laivojen lastisi paljastui, ei rikkauksia, vaan satoja ellei tuhansia neriolaisia sotilaita, jotka nousivat maihin vimmatulla voimalla.
Kuutta vuotta aiemmin Oléronien laivasto oli noussut maihin yhteen Nerion kehittyneemmistä valtakunnista ja tullut kokonaan kaapatuksi valloittajina, miehistönsä päätyessä vangeiksi. Kun tuon valtakunnan hallitsija kuoli viitä vuotta myöhemmin, tämä testamenttasi kaapatut laivat, paikalliseen elämään sopeutuneet purjehtijat ja puolet henkiövartiostostaan nuoremalle pojalleen, että tämä voisi purjehtia kostoretkelle itään ja jättää kotimaansa vanhemman veljensä täydeksi perittäväksi.
Hyvästä alustaan huolimatta neriolaisten valloittajien menestys olisi voiinut jäädä lyhytikäiseksi ja vähäiseksi, ellei valloittajaprinssinssä olisi paria kuukautta valloituksensa alun jälkeen taistellut laivansa kannella Oléroninlahdella läheisen rannikon kuninkaan miehiä vastaan. Nuoli lävistii tuossa taistossa sydämensä ja tappoi tämän välittömästi, ja miehensä vaipuivat epätoivon valtaan ja olivat häviämässä taistelua. Kun prinssinsä yllättäen ilmestyi jälleen sekaansa, rintansa edelleen verisenä ja avoimena, uusi toivo nousi keskuuteensa, ja epätoivo siirtyi vastustajiinsa.
Vain viikkkoa myöhemmin valloittajaprinssi kääntyi paikalliseen kristinuskoon ja vaihtoi nimekseen Johanneksen. Tarinat ihmeestään levisivät halki Oléronien ja muunkin Paliongian, luoden tuhat profetiaa kristinuskon sen synneiltään pelastavasta vapahtajakuninkaasta. Vaikka pappiskuningas Johanneksen ympärille muodostunut uskonlahko onkin menettänyt vuosisatojen mittaan suosiotaan ja ollut aina muiden kristinuskojen vääräoppisena pitämä, sen syntyessään nostattamat uskonkiihkoilijoiden armeijat valtasivat pappiskuninkaalleen läntisen Paliongian mahtavimman valtakunnan vain muutamassa vuosikymmenessä. Noiden valloitusten aikana tapahtui vielä monta muutakin ihmettä.
Nykypäivän historoitsijat, ainakin paliongialaiset, arvelevat suurimman osan näistä tarinoista olevan selitettyjä, joskin myöntävät alkuperäisen Oléronienlahden taistelun ihmeen olevan mahdollisesti jonkinlaisiin tositapahtumiin perustuva. Valloitus on silti ihme, hekin myöntävät.
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Apr 21, 2023 14:07:36 GMT 2
Välipäivitys, Kurggin fokuksensulkua odotellessa.  |
|
kurgg
Kollegisihteeri
Posts: 264
|
Post by kurgg on Apr 24, 2023 19:36:51 GMT 2
Suuri skisma
Neriolaisten hegemonia, ennen Kuolleista noussutta predetenttiä
Johanneslaisten kirkkokunta ei koskaan syrjäyttänyt Paliongian hallitsevaa katolista kristinuskoa, mutta imi kuitenkin siitä vaikutteita, ja lopulta Hispaniolan saarella sijaitsevan merkittävän Rauman kaupungin, antiikin ajan imperiumin pääkaupungin piispa julisti hänet pyhimykseksi. Riiman piispa, joka tunnetaan myös paavin arvonimellä, oli yksi patriarkoista, kristinuskon historian kannalta merkittävien kaupunkien arkkipiispoista. Kuningas Johanneksen kanonisointi ei sopinut Izubrivan mantereen patriarkoille, joiden mielestä tämä merkitsi Riiman piispan kääntymistä johanneslaiseksi, ja vaati kirkonkirouksen uhalla häntä perumaan kanonisoinnin. Riiman piispa, joka piti itseään kristikunnan johtajana, ei suostunut, ja uhkaus toteutui.
Riiman piispan kirkonkiroukseen julistaminen oli viimeinen naula arkkuun Paliongian ja Izubrivan kristinuskoa jakaville erimielisyyksille ja jakoi ei-johanneslaiset kristityt kahteen kirkkoon, jotka myöhemmin tunnetaan katolisena ja ortodoksisena kirkkona. Paliongian sekulaarien johtajien jakautuminen oli sekavaa ja johti moniin raakoihin uskonsotiin, jotka vahvistivat johanneslaisten ja muiden neriolaisten asemaa mantereella.
Daikuso-restauraatio
Höyrykoneiden aikakausi, ennen prinssin elvytystä
Tōkokun keisarikunta Shimabaran niemellä eli tiukan eristäytyneisyyspolitiikan alla, kun venetsialaiset tulivat sotalaivojensa kanssa sen pääkaupungin Edon edustalle ja pakottivat tykeillä uhaten maata avautumaan. Ulkomaalaisten edessä antautuminen teki nukkehallitsijakeisarin mandaatilla hallitsevasta sotilashallinnosta epäsuositun, mikä johti kapinaan ja keisarin palauttamiseen todelliseen valtaan. Keisari aloitti rajun ja radikaalin länsimaalaistamispolitiikan huomattuaan, miten jäljessä Tōkoku on.
Tōkokulaiset kopioivat länsimaista kustakin heidän parhaat instituutionsa ja ominaisuutensa, ja muuttivat itsensä totaalisesti. Samalla he kuitenkin pitivät kiinni perinteisestä ajattelutavastaan, jonka mukaan heidän kulttuurinsa on ylivertainen muuhun maailmaan nähden, ja Tōkokun modernisoituminen Vishmashtoolin muihin kansoihin nähden edisti tätä näkemystä. He kokivat maansa kokeneen uuden kansallisen henkiinheräämisen.
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Apr 27, 2023 14:19:17 GMT 2
Ylösnousemuksen perintö: Jehošua KristusLukemattomat sukupolvet kristinuskon vapahtajan tulemisen ja lähdön jälkeen olivat ylevöittäneet häntä, korottaneet hänet jumalalliseksi aspektiksi, Jumalaksi, osaksi kolminaisuutta ja kaikkitietäväksi ihmislihaksi muodostuneena. Tosiasiat ovat painuneet unhoon, muun muuassa itse Jehošuan itsensä aatokset siitä, oliko hän välittämässä viimeistä viestiä varoituksena ennen välitöntä maailmanloppua vaiko rakentamassa vuosituhansia elävän maailmanuskonnon. Hänen opetuslapsensa ja varhainen kirkko joutuivat vastaamaan tähän kysymykseen itse pian. Vapahtajan toinen tuleminenTapahtuma Suuren Pakkasen aikakaudellaMaca Anqasin aikakirjat tietävät kertoa eräästä eriskummallisesta kohtaamisesta Izubrivasta tulleiden lähetyssaarnaajien ja vuoristosta jäätiköiden tieltä pelastetun miehen kesken. Silloin elettiin Suuren Pakkasen ankaria vuosia. Vanhimmat viisaat muistivat taivaan muuttuneen utuiseksi ja valaistuneen mitä ihmeellisin värein auringon laskiessa ja noustessa, ja auringon säteiden langenneen kuin varjoisina päivinä. Vain mantereen pohjoisimmassa kärjessä kasvisadot menivät pilalle runsastuneiden sateiden myötä, mutta Luoteis-Neriota halkoneen vuorien kansat joutuivat ahdinkoon jäätiköiden alettua kasvamaan sukupolvien saatossa. Eräs orpopoika oli tullut paimenten pelastamaksi, ja hänen nimeksi oli annettu Wahirka, vuoren poika, hänen klaaninsa tultua lumimyrskyn ja lumivyöryn surmaamaksi. Wahirka oli liki hengetön löytöhetkellään, mutta hän oli ihmeen kaupalla vironnut lämmiteltyään roihuavan kokon äärellä paimenten leirissä. Maca Anqasin hallitsija Sinch'i Killaychuqi oli sittemmin adoptoinut Wahirkan osaksi sukuaan, pitäen hänen ihmepelastusta hyvänä enteenä. Kävipä sitten niin, että kristinuskoa levittäneet lähetyssarnaajaat löysivät tiensä lopulta Maca Anqasiin ja tämän hallitsijan pakeille levittämään tietoa Jehošua Kristuksen mahdista selättää kuolema ja hänen ilosanomasta. Karismaattiseksi kasvaneen Wahirkan selviytymistarina tuli myös saman visiitin aikana kerrottua, ja hän ällistytti lähetyssaarnaajat omalla terävällä kielellään ja älyllään. Lähetyssaarnaajat olivat päätyneet uskomaan lopulta kohdanneensa messiaansa uudelleensyntyneenä, ja Wahirka otti kasteen vastaan. Kun aika jätti Sinch'i Killaychuqista, Wahirka peri tämän kruunun ja antoi itselleen hallitsijanimeksi Wadyus Kristu, julistaen omaa tulkintaansa kristinuskosta.
---
Näin päättyy uudelleenheräämisen fokus, ja seuraavana vuorossa Temppelin fokus!
|
|
