Suurvalloista ja konflikteista
Mar 25, 2019 13:38:01 GMT 2
Post by Sitoutumaton on Mar 25, 2019 13:38:01 GMT 2
Yhteisömme veteraanin, ColtCommandon mietelmiä, minun jälleen editoimana:
Suurvallat ja ulkoiset konfliktit
Valtioroolipeli tarvitsee konfliktia ollakseen mielenkiintoinen.
Tällä ei tarkoiteta nyt sotilaallista konfliktia, vaan kertomakirjallisuudesta ja viihteestä tuttua vastakkainasettelua, joka ajaa ihmisiä tekemään asioita. Valtioroolipelin historiassa on käynyt niin, että suurvallat joiden pitäisi olla aktiivisia toimijoita ovatkin syyllistyneet istumaan paikoillaan tai parhaimmillaan (tai oikeastaan pahimmillaan) ajautuneet keskenään massiiviliittoon. Eivät suurvallat liittoudu kuin erittäin spesifeissä olosuhteissa! Tarkastellaanpa historiallisesta perspektiivistä suurvaltojen liittoja viimeisen kahden vuosisadan aikana:
1. Napoleonin sodat - kaikki muut suurvallat liittoutuivat Napoleonia vastaan, koska se oli ainoa keino kukistaa vallankumouksellisen Ranskan rynnistys ja sen aiheuttama haaste kaikille muille yhteiskuntajärjestelmille. Sodan jälkeen liittouma pirstoutui muutamassa vuodessa, ja sodan aikanakin suurvallat Britanniaa lukuun ottamatta olivat kuka milloinkin neutraaleja, liitossa Napoleonin kanssa tai Napoleonia vastaan. Tänäkin aikana suurvallat tekivät keskenään kertaluontoisia sopimuksia (Itävalta varustaa 100 000 miestä Napoleonia vastaan ja Britannia maksaa lystit sekä antaa sivustatukea laivastolla) ja lopulta yhteisen julkilausuman olla tekemättä erillisrauhaa Napoleonin kanssa, eivät siis mitään NATO:n tapaista liitto-organisaatiota.
2. Pyhä Allianssi - yksi ainoa poikkeus: suurvaltaliittouma, joka kestää ja kestää. Siis Preussin, Itävallan ja Venäjän liittouma vuosina 1815-1850. Tälläkään ei ollut mitään liitto-organisaatiota, ja se pysyi kasassa vain koska A) kaikki olivat valtiomuodoltaan käytännössä täsmälleen samanlaiset (eivät siis kaikki samassa yläkategoriassa monarkiat, vaan kaikki absoluuttisia, kristinuskoisia, feodaalisia, Ranskan vastaisia, Napoleonin hyökkäyksen kohteeksi joutuneita, ei-liberaaleja, ei-nationalistisia, monikansallisia vanhoja monarkioita).
Ja se tärkeämpi B) kohta: liittoa johti kansleri Metternich, nero mieheksi, joka onnistui pallottelemaan koko ajan kolmen monarkin välillä ja ikään kuin taikatempuilla uskottelemaan heille, että vallankumous uhkaa koko maailmaa jos nämä kolme valtiota eivät pysy liitossa keskenään. JA SILTI liitto meinasi jatkuvasti romahtaa, kun Itävalta-Preussi joutuivat vastakkain Saksassa ja Itävalta-Venäjä vastakkain Balkanilla. Tämä yksi suurvalta-blokki (johon siihenkin kuului vain KOLME aktiivisesta VIIDESTÄ suurvallasta) pysyi pystyssä vaivoin koska sitä johti nero, ja kaikki kolme maata olivat täsmälleen samaa mieltä käytännössä kaikesta, tai ainakin Metternich pystyi aina kriisin tullen uskottelemaan, että vallankumous syö kaikki jos he eivät vedä yhtä köyttä.
3. Krimin sota - Ad hoc liitto Ranskan ja Britannian välillä sodan ajaksi Venäjän kukistamiseksi. Ei liitto-organisaatiota, plus Ranska oli mukana pääosin saadakseen itsensä hyviin väleihin Britannian kanssa, Britannia taas oli ajamassa omia etujaan Ottomaanien valtakunnassa eikä katsonut sotaliiton sitovan heitä mihinkään pysyvään liittoon Ranskan kanssa.
4. Bismarckin liitot - Sarja epämääräisiä sopimuksia, joskus salaisia ja joskus julkisia lähinnä Itävallan ja Venäjän kanssa. Ei liitto-organisaatiota, päämääränä pitää Saksa erotuomarina Itävallan ja Venäjän kesken. B:n seuraajat luopuivat Venäjän liitosta, koska eivät osanneet pallotella Bismarckin tavoin monella pallolla yhtä aikaa.
5. 1900-luvun alun liitot - Ranskan ja Venäjän liitto luotiin vain koska maat katsoivat etteivät pystyisi edes yhdessä kukistamaan välttämättä Saksaa, Britannia taas ei koskaan liittynyt kunnolla liittoon vaan ajoi perinteistä politiikkaansa olla päästämättä ketään Euroopan valtiaaksi. Itävallan ja Saksan liitto taas piti, koska Saksan herätessä liittopolitikoimaan kaikki muut oli jo varattu eikä Saksa uskaltanut jäädä kokonaan ilman liittolaisia.
6. Ensimmäinen maailmansota - Jälleen sodan ajaksi solmittu ad hoc-liitto, joka hajosi välittömästi sodan päätyttyä.
7. Toinen maailmansota: liittoutuneet - Liitossa oli kolme hyvin erilaista valtaa, mikä oli yhdistävä tekijä? AKSELIVALLAT HYÖKKÄSIVÄT KAIKKIIN! Alkoi hajota jo ennen sodan loppua.
8. Toinen maailmansota: akselivallat - Mussolini hyppäsi voittajan kelkkaan ja Japani ja Saksa olivat liitossa lähinnä koska molemmilla oli yhteiset vastustajat. Huomaa, että kaikkien kolmen maiden välillä oli absurdin surkea koordiinaatio, eikä liittolaista autettu ellei ollut pakko. Mussolini hyökkäsi Kreikkaan vittuillakseen Hitlerille, Japani ei koskaan antanut NL:n selustassa tukea Saksan offensiiville jne.
9. NATO ja Varsovan liitto - Molemmilla puolilla oli käytännössä enää yksi suurvalta, joka keräsi liittoonsa samanmielisesti ajattelevat valtiot taistelussa maailman herruudesta.
Yhteenveto: liitot syntyvät käytännössä aina sodan ajaksi ad hoc-liittoina, tai sitten ennaltaehkäiseväksi liitoksi yhtä maata, ryhmää tai ideologiaa vastaan (Saksa, vallankumous, kommunismi jne.). Suurvallat eivät liittoudu ihan varmuuden vuoksi, tai muuten vaan, tai ajatellen että jos monet/kaikki suurvallat olisivat liitossa keskenään, he voisivat hallita maailmaa.
Suurvallat ja ulkoiset konfliktit
Valtioroolipeli tarvitsee konfliktia ollakseen mielenkiintoinen.
Tällä ei tarkoiteta nyt sotilaallista konfliktia, vaan kertomakirjallisuudesta ja viihteestä tuttua vastakkainasettelua, joka ajaa ihmisiä tekemään asioita. Valtioroolipelin historiassa on käynyt niin, että suurvallat joiden pitäisi olla aktiivisia toimijoita ovatkin syyllistyneet istumaan paikoillaan tai parhaimmillaan (tai oikeastaan pahimmillaan) ajautuneet keskenään massiiviliittoon. Eivät suurvallat liittoudu kuin erittäin spesifeissä olosuhteissa! Tarkastellaanpa historiallisesta perspektiivistä suurvaltojen liittoja viimeisen kahden vuosisadan aikana:
1. Napoleonin sodat - kaikki muut suurvallat liittoutuivat Napoleonia vastaan, koska se oli ainoa keino kukistaa vallankumouksellisen Ranskan rynnistys ja sen aiheuttama haaste kaikille muille yhteiskuntajärjestelmille. Sodan jälkeen liittouma pirstoutui muutamassa vuodessa, ja sodan aikanakin suurvallat Britanniaa lukuun ottamatta olivat kuka milloinkin neutraaleja, liitossa Napoleonin kanssa tai Napoleonia vastaan. Tänäkin aikana suurvallat tekivät keskenään kertaluontoisia sopimuksia (Itävalta varustaa 100 000 miestä Napoleonia vastaan ja Britannia maksaa lystit sekä antaa sivustatukea laivastolla) ja lopulta yhteisen julkilausuman olla tekemättä erillisrauhaa Napoleonin kanssa, eivät siis mitään NATO:n tapaista liitto-organisaatiota.
2. Pyhä Allianssi - yksi ainoa poikkeus: suurvaltaliittouma, joka kestää ja kestää. Siis Preussin, Itävallan ja Venäjän liittouma vuosina 1815-1850. Tälläkään ei ollut mitään liitto-organisaatiota, ja se pysyi kasassa vain koska A) kaikki olivat valtiomuodoltaan käytännössä täsmälleen samanlaiset (eivät siis kaikki samassa yläkategoriassa monarkiat, vaan kaikki absoluuttisia, kristinuskoisia, feodaalisia, Ranskan vastaisia, Napoleonin hyökkäyksen kohteeksi joutuneita, ei-liberaaleja, ei-nationalistisia, monikansallisia vanhoja monarkioita).
Ja se tärkeämpi B) kohta: liittoa johti kansleri Metternich, nero mieheksi, joka onnistui pallottelemaan koko ajan kolmen monarkin välillä ja ikään kuin taikatempuilla uskottelemaan heille, että vallankumous uhkaa koko maailmaa jos nämä kolme valtiota eivät pysy liitossa keskenään. JA SILTI liitto meinasi jatkuvasti romahtaa, kun Itävalta-Preussi joutuivat vastakkain Saksassa ja Itävalta-Venäjä vastakkain Balkanilla. Tämä yksi suurvalta-blokki (johon siihenkin kuului vain KOLME aktiivisesta VIIDESTÄ suurvallasta) pysyi pystyssä vaivoin koska sitä johti nero, ja kaikki kolme maata olivat täsmälleen samaa mieltä käytännössä kaikesta, tai ainakin Metternich pystyi aina kriisin tullen uskottelemaan, että vallankumous syö kaikki jos he eivät vedä yhtä köyttä.
3. Krimin sota - Ad hoc liitto Ranskan ja Britannian välillä sodan ajaksi Venäjän kukistamiseksi. Ei liitto-organisaatiota, plus Ranska oli mukana pääosin saadakseen itsensä hyviin väleihin Britannian kanssa, Britannia taas oli ajamassa omia etujaan Ottomaanien valtakunnassa eikä katsonut sotaliiton sitovan heitä mihinkään pysyvään liittoon Ranskan kanssa.
4. Bismarckin liitot - Sarja epämääräisiä sopimuksia, joskus salaisia ja joskus julkisia lähinnä Itävallan ja Venäjän kanssa. Ei liitto-organisaatiota, päämääränä pitää Saksa erotuomarina Itävallan ja Venäjän kesken. B:n seuraajat luopuivat Venäjän liitosta, koska eivät osanneet pallotella Bismarckin tavoin monella pallolla yhtä aikaa.
5. 1900-luvun alun liitot - Ranskan ja Venäjän liitto luotiin vain koska maat katsoivat etteivät pystyisi edes yhdessä kukistamaan välttämättä Saksaa, Britannia taas ei koskaan liittynyt kunnolla liittoon vaan ajoi perinteistä politiikkaansa olla päästämättä ketään Euroopan valtiaaksi. Itävallan ja Saksan liitto taas piti, koska Saksan herätessä liittopolitikoimaan kaikki muut oli jo varattu eikä Saksa uskaltanut jäädä kokonaan ilman liittolaisia.
6. Ensimmäinen maailmansota - Jälleen sodan ajaksi solmittu ad hoc-liitto, joka hajosi välittömästi sodan päätyttyä.
7. Toinen maailmansota: liittoutuneet - Liitossa oli kolme hyvin erilaista valtaa, mikä oli yhdistävä tekijä? AKSELIVALLAT HYÖKKÄSIVÄT KAIKKIIN! Alkoi hajota jo ennen sodan loppua.
8. Toinen maailmansota: akselivallat - Mussolini hyppäsi voittajan kelkkaan ja Japani ja Saksa olivat liitossa lähinnä koska molemmilla oli yhteiset vastustajat. Huomaa, että kaikkien kolmen maiden välillä oli absurdin surkea koordiinaatio, eikä liittolaista autettu ellei ollut pakko. Mussolini hyökkäsi Kreikkaan vittuillakseen Hitlerille, Japani ei koskaan antanut NL:n selustassa tukea Saksan offensiiville jne.
9. NATO ja Varsovan liitto - Molemmilla puolilla oli käytännössä enää yksi suurvalta, joka keräsi liittoonsa samanmielisesti ajattelevat valtiot taistelussa maailman herruudesta.
Yhteenveto: liitot syntyvät käytännössä aina sodan ajaksi ad hoc-liittoina, tai sitten ennaltaehkäiseväksi liitoksi yhtä maata, ryhmää tai ideologiaa vastaan (Saksa, vallankumous, kommunismi jne.). Suurvallat eivät liittoudu ihan varmuuden vuoksi, tai muuten vaan, tai ajatellen että jos monet/kaikki suurvallat olisivat liitossa keskenään, he voisivat hallita maailmaa.