|
|
Post by Venetsia on Jun 4, 2021 17:23:33 GMT 2
Pohjolassa on pidetty, osin poliittisista syistä, yleisesti hyväksyttynä totuutena sitä, että Pohjolan viisi heimoa ovat asuttaneet Pohjansaaria ammoisista ajoista saakka. Kuitenkin jo vuosikymmenten ajan tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että Pohjolan asukkaat ovat geneettisesti kotoisin Euroopasta. Tätä teoriaa vahvistaa se tosiasia, että Euroopan koillisosissa sijaitsee valtio nimeltä Kägikagla, jonka asukkaat puhuvat suomelle yllättävän läheistä sukua olevaa kieltä. Tämä on askarruttanut tieteentekijöitä jo pitkään, mutta asiaa ei ole toistaiseksi voitu tutkia tämän enempää rahoituksellisista syistä.
Kuitenkin Pohjolassa on alkanut herätä kiinnostusta asian tutkimista kohtaan. Pohjolan hallinnossa on herännyt ajatuksia siitä, että asian perusteelliselle tutkimiselle voidaan löytää myös poliittinen ulottuvuus. Mikäli tieteellinen näyttö sitä tukee, voi Pohjola siten historiallisesti perustelluista syistä vahvistaa jalansijaansa Euroopassa. Asialle myötämieliset poliitikot alkavat kiskoa naruista hankkiakseen tutkimusprojektille rahoitusta. Rahoituksen varmistuessa perustetaan Itälinnan valtakunnallisen yliopiston alaisuuteen poikkitieteellinen Pohjola-Kägikagla-instituutti. Sen on paitsi tarkoitus yhdistää eri laitosten osaaminen Pohjolan ja Kägikaglan välisen yhteyden todistamiseksi, myös koordinoida yhteistyötä Kägikaglan akateemisten piirien keskuudessa.
Yhteistyötä ei kuitenkaan jätetä vain akateemisten piirien väliseksi, vaan Kägikaglaan pyritään vaikuttamaan myös ulkopoliittisella tasolla. Kägikaglan hallitusta pyritäänkin lähestymään asian tiimoilta. Heihin pyritään mielipidevaikuttamaan tutkimusprojektin edistämiseksi ja rahoituksen saamiseksi myös Kägikaglasta. Pohjolan diplomaatit kestitsevät Kägikaglan poliitikkoja tämän tiimoilta ja maalaillakseen ruusuisia kuvia syvenevän yhteistyön tarjoamista mahdollisuuksista.
Pohjola siis vaikuttaakin Kägikaglaan sekä kulttuurisesti, että ulkopoliittisesti.
|
|
|
|
Post by pelituomari on Jun 9, 2021 0:44:03 GMT 2
Tapaus Kägikagla Kägikaglassa Pohjantähden valtakunnan avaus otetaan vastaan avokätisesti. Euroopan pohjoisosissa on myös aikojen saatossa teorioitu suomen, suomensukuisten ja karjalaisten kansojen historiallisista vaelluksista. Itälinnan yliopiston uusi tiedekunta saa itselleen aisaparin Šompan yliopistosta ja heidän sikäläisestä pohjoisen etnografia-antropologian tiedekunnasta. Poliittisella kentällä kädenojennus tulee myös vastatuksi ja keskusteluja viriää laajemmasta pohjolalaisesta yhteistyöstä. Valot ovat hyvin vihreitä Pohjolalle Kägikaglassa. --- Pohjolan vaikutusyritys ei kohtaa vastarintaa ja Kägikagla siirtyy kulttuurillisesti ja ulkopoliittisesti Pohjolan vaikutuspiiriin. Asiaa voi juhlistaa mielellään vielä viestillä, ja samalla voidaan määrittää Kägikaglan valtion pää, hallitusmuoto ja vaikutettuihin osa-alueisiin liittyvät yksityiskohdat. |
|
|
|
Post by Venetsia on Jun 28, 2021 19:39:40 GMT 2
Itälinnan valtakunnallisen yliopiston juhlasali
Itälinnan valtakunnallisen yliopiston juhlasalissa oli käynnissä Pohjola-Kägikagla-instituutin perustamisjuhlallisuudet, ja paikalle oli kokoontunut suuri joukko akateemikkoja, poliitikkoja, diplomaatteja, sekä kulttuurialan vaikuttajia sekä Pohjolasta, että Kägikaglasta. Tämä miellytti erityisesti hankkeen keskeistä vetäjää, dosentti Mauno Koistista. Hän oli yksi niitä harvoja henkilöitä, joka on liki koko akateemisen uransa pitänyt yllä teoriaa Pohjantähden valtakunnan ja Kägikaglan kuningaskunnan välisestä yhteydestä. Hän on myös uransa aikana huomannut selkeän muutoksen suhtautumisessa. Vielä 1970-luvulla, jolloin hän oli väitellyt tohtoriksi aiheenaan soturiluokan ja maaherrojen valtasuhteet 1200-luvun Pohjolassa, hänen intoaan pidettiin näennäistieteellisenä. Vuosikymmenten kuluessa näennäistieteellinen leima poistui varsinkin, kun dosentti Koistinen alkoi ansioitua muilta osin. Silti hänen teoriansa eivät saaneet huomiota.
Mutta nyt tässä hän oli. Sali oli täynnä ihmisiä, jotka olivat valmiita tekemään pitkäjänteistä tutkimusta Pohjolan ja Kägikaglan välisten yhteyksien selvittämiseksi tai tukemaan tätä prosessia. Mauno kuitenkin tiedostaa, että kaikkien tuki ei ole vilpitöntä. Osa Pohjolan poliitikoista haluavat selkeästi hyötyä tästä tavalla tai toisella. Vaikka tämä sinänsä sotiikin jossain määrin Maunon periaatteita vastaan, niin hän on kuitenkin valmis sulkemaan silmänsä tältä. Näiden poliitikkojen avulla hän on kuitenkin saanut hankkeelleen riittävän rahoituksen, ja sitä kautta sai houkuteltua myös kägikaglalaisia mukaan hankkeeseen.
---
Kägikagla on valtiomuodoltaan perustuslaillinen monarkia, jonka valtionpäämies on kuningas Barissa III. Vaikka kuninkaan valtaoikeudet ovat periaatteessa hyvin laajat, on monarkin valtaa rajoitettu erinäisillä julistuksilla. Ylintä valtaa maassa käyttääkin kuninkaan nimittämä pääministeri sekä demokraattisesti valittu kaksikamarinen parlamentti. Kuningas on kuitenkin yhä merkittävä vallankäyttäjä ulkopolitiikassa.
Kägikaglan omaleimainen karjalaiskulttuuri on säilynyt suhteelliseen vahvana ja omaleimaisna nykypäivään saakka, mutta kahden kulttuuripiirin puristuksessa ollessaan se on myös saanut vaikutteita niin idästä, kuin lännestä. Idästä Kägikagla on omaksunut erityisesti ortodoksisen kirkon sekä kirjoitusjärjestelmän. Muilta osin Kägikaglan läntiset kulttuurivaikutteet ovat niin selkeitä, että Kägikaglalla on monessa suhteessa enemmän yhteistä esimerkiksi Burgundin kuin mitä itäisten naapuriensa kanssa.
|
|
