Wieselin sopimusjärjestö

Kalnin vallankaappausyrityksen myötä DDR ehdottaa, että Wieselin sopimusjärjestön jäsenvaltiot keskittäisivät kriisitilanteiden sotilaskomentoaan vastaamaan nykyistä nopeammin sosialististen valtioiden sisäisten tilanteiden vakauttamiseksi.

Näin ollen DDR esittää neuvostoarmeijan kenraali Gagolinin välitöntä nimittämistä Wieselin sopimusjärjestön liittokenraaliksi. Oletamme ja uskomme kenraali Gagolinin olevan sotilaalliselta ammattipätevyydeltään ja kokemukseltaan parhain henkilö komentamaan niitä joukkoja, jotka Wieselin sopimusjärjestön jäsenvaltioiden kansalliset asevoimat luovuttavat hänen komentoonsa.

Neuvostoliitto esittää tukensa DDR:n esitykselle keskitetystä sotilaskomennosta. Samalla ilmaisemme ymmärryksemme Kalnin esittämille huolille, mutta emme näe näiden muodostuvan ongelmaksi. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että liittokenraalin esikuntaan kuuluisi jäseniä jokaisen jäsenvaltion kenraalikunnasta. Nämä upseerit paitsi olisivat osa komentotietä liittokenraalin ja jäsenvaltioiden joukkojen välillä, mutta myös olisivat mukana päätöksenteossa. Nykyaikainen kommunikaatio- ja tiedusteluteknologia mahdollistaa kuitenkin sen, että esikunnan läsnäoloa kriisialueella ei varsinaisesti tarvita.

Myös huolet sotilaskomennon keskittämisen imagollisista vaikutuksista ovat turhia. Joukkojen väliaikainen luovuttaminen keskitetyn sotilaskomennon alaisuuteen ei poikkea suurestikaan historiallisista konflikteista, jotka kattavat useita osapuolia. Joukkojen luovutus on aina kuitenkin määräaikainen toimenpide. Uskomme, että voimme tehdä prosessista kuitenkin mahdollisimman läpinäkyvän ja luoda sellaisia mekanismeja, jotka korostaisivat jäsenvaltioiden tasa-arvoisuutta ja itsenäisyyttä sopimuksen osapuolina.