Kalnin sosialistisen kansantasavallan pakolaishallitus
Dec 29, 2019 21:34:25 GMT 2
Post by kurgg on Dec 29, 2019 21:34:25 GMT 2
(HUOMIO: Saattaa sisältää vanhentunutta tietoa!)
Yleisesti käytetyt kutsumanimet: Kalni, KSRV
Valtiomuoto: kommunistisen puolueen johtama yksipuoluediktatuuri, nykyään pakolaishallitus
Valtionpäämies: pääsihteeri Emile Kuelmesola
Pääkaupunki: Maensikko
Muita suuria kaupunkeja: Rugisvijanto, Sajstatti, Kurjala, Saukkonehmi, Toeraas
Väkiluku: 55,6 miljoonaa
Väestön etninen koostumus (emämaassa): kalnilaiset 67%, 15% prizreniläiset, ilionintraakialaiset 11%, -troijalaiset 6% 10% muuta väestöä
Uskonnot: ateismi 49% (virallinen), katolilaisuus 40%, muut, lähinnä protestantismi 11%
Pääelinkeinot: maanviljely, malmit, raskas teollisuus
Valuutta: Kalnin markka (KM)
Politiikka ja yhteiskunta
Kalni on kommunistinen yksipuoluejärjestelmä, jossa puolueen ja valtion johtavat elimet menevät sekaisin järjestyksessä, jota kalnilaisetkaan itse eivät ymmärrä. Kommunistisen työväenpuolueen pääsihteeri on samalla myös maan johtaja ja asevoimien ylipäällikkö. Ministeriöiden virkaa toimittavat taas komissariaatit. Muita ylempiä päättäjiä valtion puolella ovat (epärehellisillä) vaaleilla valittu Kansanneuvosto, jonka velvollisuuksia suurimman osan ajasta hoitaa sen keskuudestaan valitsema Puhemiehistö. Puolueessa tärkeitä elimiä ovat Puoluekokous, joka Kansanneuvoston lailla kokoustaa hyvin harvoin, ja jota edustaa sen keskuudestaan valitsema Keskuskomitea.
Kalni on Thelémian pahimpia diktatuureja; kansalais- ja ihmisoikeuksia ei tunnusteta, työleirille joutuminen väärien mielipiteiden sanomisesta on edelleen realistinen mahdollisuus ja tiedotusvälineet ovat tiukasti hallituksen hallussa. Valtio kontrolloi jokaista kansalaisten elämän osa-aluetta, ja massavalvonta on osa arkielämää. Kaikki normaalista poikkeava kiinnittää turvallisuuskomitean huomion. Absurdiutta lisää edesmenneeseen johtajaan Nikolas Saukkonehmiin kohdistuva henkilökultti, ja hänen kasvojaan ei pääse pakoon missään.
Maata johtaa rautaisin ottein Kalnin kommunistinen työväenpuolue (Kalnin kommunistis toeraanparti), joka absoluuttisesta vallastaan huolimatta on jakautunut ja poliittisten valtakamppailujen riivaama. Puolueesta voi erottaa kolme eri ryhmittymää tai siipeä:
-Vanhoilliset ovat niitä vanhan liiton kommunisteja, jotka uskovat edelleenkin maailmanvallankumoukseen, kommunismiin, sosialistisen yhteiskunnan paremmuuteen ja kapitalististen yhteiskuntien tuhoon. He ovat historiallisesti johtava ryhmittymä puolueessa, mutta Saukkonehmin ajasta lähtien ovat joutuneet tekemään myönnytyksiä kansallismielisten suuntaan.
-Kansallismieliset taas eivät pidä sosialismia itseisarvona ja ovat ulkopoliittisten kysymysten suhteen pragmaattisempia. Heille kommunismin edistämistä tärkeämpää on Kalnin aseman pönkittäminen, kansallinen yhtenäisyys, kansan elinolojen parantaminen sekä ulkokalnilaisten hyvinvointi. Kansallismieliset ovat maan armeijan lempiryhmittymä, ja sen aseman odotetaan kasvavan armeijan vallan kasvun myötä.
-Uudistusmieliset uskovat, että KKTP:n harjoittama politiikka on epäonnistunut tavoitteessaan luoda parempi yhteiskunta ja haluaisivat Neuvostoliiton esimerkkiä seuraten taata kansalaisoikeudet ja avata maa yhteistyölle muiden maiden kanssa. Uudistusmieliset ovat ryhmittymistä pienin ja vaikeimmassa asemassa, sillä kaksi muuta ryhmittymää eivät ole valmiita liberalisoimaan maata, mutta kenties kansan keskuudesta uudistusmieliselle ajattelulle löytyy kannatusta.
Talous ja elinolot
Kalnin talous on jokseenkin huonossa hapessa. Vaikka talous kasvaa koko ajan ja Kalni vie enemmän kuin tuo, taloudellinen kehitys on ollut mahdollista lähinnä ns. säästäväisyyspolitiikan avulla, jossa maan kulutusta on säännelty. Lisäksi maa kärsii vanhenevasta teknologiasta ja eräistä reaalisosialismiin liittyvistä ongelmista, kuten tehottomuudesta, tilastojen väärennystä sekä kehittämisen motivaation puutetta. Kalni on myös viimeiset vuosikymmenet pyrkinyt omavaraiseksi, mikä on myös syönyt talouskasvun edellytyksiä.
Pääelinkeinoihin kuuluu maatalous, mineraalit ja raskas teollisuus, ja Kalni onkin omavarainen esimerkiksi ruoan suhteen. Thelémian leipäkorina tunnettu maa ei kuitenkaan pärjää hirveän hyvin muilla talouden aloilla, ja kalnilaiset tuotteet tunnetaankin niiden huonosta laadusta.
Maan elintaso ei ole hirveän korkealla. Pääsyyllinen tähän on aiemmin mainittu säästäväisyyspolitiikka, jonka osana on esimerkiksi ruoan ja sähkön säännöstely, mutta myös esimerkiksi säädös, jonka mukaan talvisin julkiset rakennukset tulee lämmittää ainoastaan 12 asteeseen tai säädös, joka kieltää parittomalla numerolla rekisteröityjä autoja ajamasta parillisina päivinä, ja toisinpäin. Ulkomailla on levinnyt myös masentavia kuvia esimerkiksi kalnilaisista kaduista öillä, joissa vain joka kolmas katulamppu on päällä tai täpötäysistä busseista, joiden piti ottaa sallittua enemmän matkustajia vuorojen harventuessa.
Maantiede
Kalnin maakunnat:
Emämaa: 1. Ehkko 2. Puhjaranta 3. Kuemenlahsko 4. Navtala 5. Kuraja 6. Suhrvihta 7. Rugismah 8. Maekimah
Luabala: 1. Uelpesa 2. Ubággi 3. Shari 4. Penini 5. Saukkonehmi 6. Revólusijó
Väestö
Kalnin merkittävin kansalaisuus on kalnilaiset, jotka käsittävät alle 70% väestöstä. Kalnilaiset polveutuvat mantereelle Arkhíasta vaeltaneista uralilaisista kansoista, jotka jäivät nykyisen Kalnin rannikolle osan jatkaessa rannikon edustalla olevalle saaristolle. Pääasiallinen uskonto kalnilaisten keskuudessa on perinteisesti ollut katolilaisuus, mutta kommunistisen hallinnon uskonnonvastaisuuden takia enemmistö kalnilaisista on nykyään ateisteja. Kalnilaiset ovat stereotyyppisesti suorapuheisia, rehellisiä, luotettavia ja periksiantamattomia, mutta myös juoppoja, epäluuloisia, helposti suuttuvia ja aggressiivisia. Merkkinä uralilaisesta perimästään kalnilaiset puhuvat kalnin kieltä, joka on läheistä sukua saarimaan kielellä ja jota on perhanan vaikea kirjoittaa oikein.
Luabalassa asuu lukuisia afrikkalaisia kansoja ja heimoja, joista merkittävämmät ovat igbot, jorubat ja sangot. Luabalassa puhuttujen kielten määrän takia paikalliset keskustelevat yleensä kalniksi, usein puhuen yksinkertaistettua pidgin-kieltä. Siirtomaassa harjoitetaan katolilaisuuden lisäksi myös paikallisia luonnonuskontoja. Luabalan väestöstä noin 5% on kalnilaisia siirtolaisia.
Kalnissa asuu myös jonkin verran vähemmistökansoja, isoimpina *jotkut* ja *jotkut*, joita on molempia noin 15%. Lisäksi Kalnissa asuu jonkin verran myös juutalaisia, romaneja ja paimentolaiskansa kattuja, joiden arvellaan polveutuvan Thelémiassa ennen indoeurooppalaisten ja uralilaisten kansojen tuloa asuneista ihmisistä. Keskushallinnon asenne vähemmistöjä kohtaan epäileväinen, ja esimerkiksi kalnin kieli on ainoa hallinnossa ja koulutuksessa sallittu kieli.
Historia (lyhyesti)
noin 500: nykyisten kalnilaisten ja saarimaalaisten esi-isät saapuvat Kalnin alueelle, osa vaeltajista jää alueelle ja osa jatkaa purjehtien rannikolta nykyiseen Saarimaan saaristoon.
noin 1000: ensimmäinen maininta kalnilaisten johtamasta valtakunnasta, jossa kalnilaiset johtavat yläluokkana alueella olevia indoeurooppalaisia kansoja
1600: Kalnin kuningaskunta aloittaa vastauksena Saarimaan laajentumiselle löytöretkeilyn ja perustaa Ngaon mantereelle siirtokunnan, josta tulee myöhemmin Luabalan siirtomaa.
1940-luvun alku: Kalnin kuningaskunta joutuu Ilionin liittolaisena toiseen maailmansotaan, jossa Saarimaan joukot miehittävät Kalnin. Miehitys kuitenkin loppuu, kun Saarimaan keskushallinto luhistuu.
1946: Kalnissa tapahtuu kommunistinen vallankumous, jossa miehityksen aiheuttaman kurjuuden takia monarkia lakkautetaan. Kalnin sosialistinen kansantasavalta perii Luabalan.
1987: Nikolas Saukkonehmi nousee valtaan, maa muuttuu aikasempaa diktatuurisemmaksi ja stalinistisemmaksi
Merkittävät henkilöt
-Artur Ravtapelto oli maan armeijan päällikkö. Vaikka hän kuuluu puolueeseen, hän ei ole kovin aktiivinen sen toiminnassa, saati sitten valtakamppailuissa, joten häntä ei ole mielekästä asettaa ryhmittymään. Hänen ja muiden esikunnan upseerien kautta armeija on kuitenkin kansallismielisten tärkein liittolainen. Kalnin sisällissodan aikaan tuli kansallisen yhtenäisyyden neuvoston vangitsemaksi.
-Ristope Rihtavohri on maan turvallisuuskomissaari, eli johtaa maan salaista poliisia Kalnin Turvallisuuskomitea KOK:ta. Hän sai asemansa levottomuuksien yhteydessä, kun entinen komissaari Antoin Peramesse erotettiin virastaan epäonnistuttuaan levomuutksien syntymisen. KOK koki kolauksen arvovallalleen, koska oli kyvytön estämään maassa vallinneita levottomuuksia, mutta KOK:lla on silti paljon vaikutusvaltaa, ja on siksi vanhoillisten tärkein liittolainen, vaikka Rihtavohri on jokseenkin maltillisempi kuin edeltäjänsä.
-Sosiaalitoimen komissaari Luetovi Korkesa on yksiä merkittävimpiä uudistusmielisiä poliitikkoja. Hän edustaa Kuelmesolan lailla uudempaa sukupolvea ja on saanut mainetta kansan keskuudessa kulkemalla maan sairaaloissa ja orpokodeissa korjaamassa henkilökohtaisesti niiden epäkohtia. Vallitsevan poliittisen tilanteen takia kuitenkaan ei kykene täysin avoimesti julistamaan sanomaansa. Sijainti tuntematon.
-Ulkoasioiden komissaari Ellittug Puhsaskoski oli komissaarineuvoston harvoja naisia. Hän on aikaisemmin ollut varsin tuntematon hahmo, mutta on viime vuosina profiloitunut erittäin lujatahtoiseksi kansallismieliseksi. Loikkasi kansallisen yhtenäisyyden puolelle sisällissodassa.
Ulkosuhteet:
Daksa (Tasse): lämpimät, Kalnin kommunistisen pakolaishallituksen majapaikka ja lähin ideologinen liittolainen
Elymo (Elimoit): neutraali
Huitsin-Nevada (Ujssi-Nevada): neutraali
Ilion (Iljon): viileät, vihamielisyys Kalnin hallintoa Luabalassa kohtaan ja läheisyys Saarimaan kanssa epäilyttää, ja Ilion saattaa aiheuttaa ongelmia Kalnissa olevan ilionilaisvähemmistön kautta
Kalnin sosiálistis raanvapasala
Kalnin sosialistinen kansantasavalta
Kalnin sosialistinen kansantasavalta
Yleisesti käytetyt kutsumanimet: Kalni, KSRV
Valtiomuoto: kommunistisen puolueen johtama yksipuoluediktatuuri, nykyään pakolaishallitus
Valtionpäämies: pääsihteeri Emile Kuelmesola
Pääkaupunki: Maensikko
Muita suuria kaupunkeja: Rugisvijanto, Sajstatti, Kurjala, Saukkonehmi, Toeraas
Väkiluku: 55,6 miljoonaa
Väestön etninen koostumus (emämaassa): kalnilaiset 67%, 15% prizreniläiset, ilionintraakialaiset 11%, -troijalaiset 6% 10% muuta väestöä
Uskonnot: ateismi 49% (virallinen), katolilaisuus 40%, muut, lähinnä protestantismi 11%
Pääelinkeinot: maanviljely, malmit, raskas teollisuus
Valuutta: Kalnin markka (KM)
Politiikka ja yhteiskunta
Kalni on kommunistinen yksipuoluejärjestelmä, jossa puolueen ja valtion johtavat elimet menevät sekaisin järjestyksessä, jota kalnilaisetkaan itse eivät ymmärrä. Kommunistisen työväenpuolueen pääsihteeri on samalla myös maan johtaja ja asevoimien ylipäällikkö. Ministeriöiden virkaa toimittavat taas komissariaatit. Muita ylempiä päättäjiä valtion puolella ovat (epärehellisillä) vaaleilla valittu Kansanneuvosto, jonka velvollisuuksia suurimman osan ajasta hoitaa sen keskuudestaan valitsema Puhemiehistö. Puolueessa tärkeitä elimiä ovat Puoluekokous, joka Kansanneuvoston lailla kokoustaa hyvin harvoin, ja jota edustaa sen keskuudestaan valitsema Keskuskomitea.
Kalni on Thelémian pahimpia diktatuureja; kansalais- ja ihmisoikeuksia ei tunnusteta, työleirille joutuminen väärien mielipiteiden sanomisesta on edelleen realistinen mahdollisuus ja tiedotusvälineet ovat tiukasti hallituksen hallussa. Valtio kontrolloi jokaista kansalaisten elämän osa-aluetta, ja massavalvonta on osa arkielämää. Kaikki normaalista poikkeava kiinnittää turvallisuuskomitean huomion. Absurdiutta lisää edesmenneeseen johtajaan Nikolas Saukkonehmiin kohdistuva henkilökultti, ja hänen kasvojaan ei pääse pakoon missään.
Maata johtaa rautaisin ottein Kalnin kommunistinen työväenpuolue (Kalnin kommunistis toeraanparti), joka absoluuttisesta vallastaan huolimatta on jakautunut ja poliittisten valtakamppailujen riivaama. Puolueesta voi erottaa kolme eri ryhmittymää tai siipeä:
-Vanhoilliset ovat niitä vanhan liiton kommunisteja, jotka uskovat edelleenkin maailmanvallankumoukseen, kommunismiin, sosialistisen yhteiskunnan paremmuuteen ja kapitalististen yhteiskuntien tuhoon. He ovat historiallisesti johtava ryhmittymä puolueessa, mutta Saukkonehmin ajasta lähtien ovat joutuneet tekemään myönnytyksiä kansallismielisten suuntaan.
-Kansallismieliset taas eivät pidä sosialismia itseisarvona ja ovat ulkopoliittisten kysymysten suhteen pragmaattisempia. Heille kommunismin edistämistä tärkeämpää on Kalnin aseman pönkittäminen, kansallinen yhtenäisyys, kansan elinolojen parantaminen sekä ulkokalnilaisten hyvinvointi. Kansallismieliset ovat maan armeijan lempiryhmittymä, ja sen aseman odotetaan kasvavan armeijan vallan kasvun myötä.
-Uudistusmieliset uskovat, että KKTP:n harjoittama politiikka on epäonnistunut tavoitteessaan luoda parempi yhteiskunta ja haluaisivat Neuvostoliiton esimerkkiä seuraten taata kansalaisoikeudet ja avata maa yhteistyölle muiden maiden kanssa. Uudistusmieliset ovat ryhmittymistä pienin ja vaikeimmassa asemassa, sillä kaksi muuta ryhmittymää eivät ole valmiita liberalisoimaan maata, mutta kenties kansan keskuudesta uudistusmieliselle ajattelulle löytyy kannatusta.
Talous ja elinolot
Kalnin talous on jokseenkin huonossa hapessa. Vaikka talous kasvaa koko ajan ja Kalni vie enemmän kuin tuo, taloudellinen kehitys on ollut mahdollista lähinnä ns. säästäväisyyspolitiikan avulla, jossa maan kulutusta on säännelty. Lisäksi maa kärsii vanhenevasta teknologiasta ja eräistä reaalisosialismiin liittyvistä ongelmista, kuten tehottomuudesta, tilastojen väärennystä sekä kehittämisen motivaation puutetta. Kalni on myös viimeiset vuosikymmenet pyrkinyt omavaraiseksi, mikä on myös syönyt talouskasvun edellytyksiä.
Pääelinkeinoihin kuuluu maatalous, mineraalit ja raskas teollisuus, ja Kalni onkin omavarainen esimerkiksi ruoan suhteen. Thelémian leipäkorina tunnettu maa ei kuitenkaan pärjää hirveän hyvin muilla talouden aloilla, ja kalnilaiset tuotteet tunnetaankin niiden huonosta laadusta.
Maan elintaso ei ole hirveän korkealla. Pääsyyllinen tähän on aiemmin mainittu säästäväisyyspolitiikka, jonka osana on esimerkiksi ruoan ja sähkön säännöstely, mutta myös esimerkiksi säädös, jonka mukaan talvisin julkiset rakennukset tulee lämmittää ainoastaan 12 asteeseen tai säädös, joka kieltää parittomalla numerolla rekisteröityjä autoja ajamasta parillisina päivinä, ja toisinpäin. Ulkomailla on levinnyt myös masentavia kuvia esimerkiksi kalnilaisista kaduista öillä, joissa vain joka kolmas katulamppu on päällä tai täpötäysistä busseista, joiden piti ottaa sallittua enemmän matkustajia vuorojen harventuessa.
Maantiede
Kalnin maakunnat:
Emämaa: 1. Ehkko 2. Puhjaranta 3. Kuemenlahsko 4. Navtala 5. Kuraja 6. Suhrvihta 7. Rugismah 8. Maekimah
Luabala: 1. Uelpesa 2. Ubággi 3. Shari 4. Penini 5. Saukkonehmi 6. Revólusijó
Väestö
Kalnin merkittävin kansalaisuus on kalnilaiset, jotka käsittävät alle 70% väestöstä. Kalnilaiset polveutuvat mantereelle Arkhíasta vaeltaneista uralilaisista kansoista, jotka jäivät nykyisen Kalnin rannikolle osan jatkaessa rannikon edustalla olevalle saaristolle. Pääasiallinen uskonto kalnilaisten keskuudessa on perinteisesti ollut katolilaisuus, mutta kommunistisen hallinnon uskonnonvastaisuuden takia enemmistö kalnilaisista on nykyään ateisteja. Kalnilaiset ovat stereotyyppisesti suorapuheisia, rehellisiä, luotettavia ja periksiantamattomia, mutta myös juoppoja, epäluuloisia, helposti suuttuvia ja aggressiivisia. Merkkinä uralilaisesta perimästään kalnilaiset puhuvat kalnin kieltä, joka on läheistä sukua saarimaan kielellä ja jota on perhanan vaikea kirjoittaa oikein.
Kalnin kielen aakkosissa on kotoperäisesti seuraavat konsonantit: G,I,J,K,L,M,N,P,R,S,T ja V. Nämä lausutaan kuten suomen kielessä, paitsi että G edustaa suomen kielen äng-äännettä, joka voi esiintyä suomesta poiketen joko lyhyenä tai pitkänä, ja että V lausutaan P:nä. Pääsääntöisesti pitkiä konsonanteja merkitään kahdentamalla kys. konsonantti, paitsi että kahdennetut konsonantit lausutaan pitkinä vain ensimmäisen ja toisen tavun välissä; muualla konsonantteja kahdennetaan vain etymologisista syistä. S-kirjainta ei äännetä toisen konsonantin kanssa, vaan se pidentää takanaan tulevan konsonantin. Paitsi uusissa lainasanoissa. N-kirjainta ei myöskään lausuta toisen konsonantin edessä tai sanan lopussa, mutta se nasalisoi sitä edeltävän vokaalin, eli kys. vokaali lausutaan nenään. Lisäksi R-kirjain lausutaan a- ja ä-äänteen välimaastossa olevana vokaalina painollisen, eli ensimmäisen tavun vokaalin takana ja toisen konsonantin välissä, kuten saksassa. Painottomissa tavuissa R-kirjainta ei lausuta ollenkaan toisen konsonantin edessä tai sanan lopussa. L-kirjaimen lausuminen on myös poikkeava tietyissä kohdissa: sanan lopussa tai toisen konsonantin edessä se lausutaan U-vokaalina.
Vokaaleille kalnin kielessä on viisi kirjainta: A, E, I, O ja U, jotka vastaavat suomen kielen vastaavia vokaaleja, paitsi että diftongien toisena osana I:n sijasta kirjoitetaan J ja U:n sijasta V. Vokaalit voivat esiintyä pitkinä, jolloin pituutta merkitään kirjoittamalla H-kirjain vokaalin jälkeen, paitsi jos etymologisesti pitkä vokaali koostuu entisen kahden eri tavun vokaalista, jolloin vokaali kahdennetaan. (Esimerkkinä "raas", joka tulee kantasuomen sanasta "rahvas")Painottomissa tavuissa, eli muualla kuin painottomissa tavuissa A, E ja O lausutaan švaa-vokaalina, eli laiskana Ö-äänteenä, paitsi uusissa lainasanoissa, joissa näiden vokaalien päälle kirjoitetaan aksenttimerkki painollisen lausumisen merkiksi (Esimerkiksi sanassa "sosiálistis" - "sosialistinen). Etymologisista syistä E-äänne joskus kirjoitetaan "ae" tai "oe", ja I-äänne "ue". Näiden kirjainyhdistelmien jälkeen ei voi kirjoittaa pituutta ilmaisevaa H:ta, jolloin kalnia opettelevan täytyy opetella ulkoa, missä sanoissa esimerkiksi "ae" lausutaan lyhyenä E:nä ja missä pitkänä. Jäänteenä vokaalisoinnusta U-kirjain lausutaan joissain sanoissa I-äänteenä. Diftongeja ei lausuta muuta kuin painollisissa tavuissa, mutta jos etymologisista syistä painottomaan tavuun sellainen kirjoitetaan, siitä lausutaan vain jälkimmäinen vokaali. I-äänne, jota kirjoitetaan I-kirjaimella (eli ei esimerkiksi "ue" tai "aj") liudentaa edellisen konsonantin, eli se lausutaan vähän j-mäisellä sävyllä. I-kirjainta ei kuitenkaan äännetä sanan lopussa, mutta sitä edeltävä konsonantti joka tapauksessa liudentuu.
Esimerkki kalnin kielestä, vitsi (ainakin Kalnissa):
Kujkki innimiset suentuvt vapasaine ja samavoertisaine voertiseltansag ja ujkevssiseltansag. Ejtelle ansaisen jaerki ja suesamentunsistus ja ejtin piteu tojmisag uestoiselen veljeusen eggesen.
Kirjoitettuna kuin suomalainen sen kirjoittaisi:Kuikj innjimjisöt sjintut papasinö ja samapeätjisinö peätjisöutansang jö uikusjisöutansang. Eitölö ansisön jeäkj jö sisömöntunsjittus ja ejtjin piti tojmjisöng ittisölön peljisen engösön.
Kansainvälisillä foneettisilla aakkosilla:/kui̯kʲ innʲimʲisət sĩtut pɑpɑsinə jə saməpeɐ̯tʲisinə peɐ̯tʲisəu̯tɑ̃sɑŋ ja ui̯kusʲisəu̯tɑ̃sɑŋ. Ei̯tələ ɑ̃sʲisə̃n jeɐ̯kʲ jə sisəmə̃tũsʲittus jə ei̯tʲĩ pʲiti toi̯mʲisəŋ peljisə̃ eŋŋəsə̃./
Ja suomeksi vertailun vuoksi:Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Vokaaleille kalnin kielessä on viisi kirjainta: A, E, I, O ja U, jotka vastaavat suomen kielen vastaavia vokaaleja, paitsi että diftongien toisena osana I:n sijasta kirjoitetaan J ja U:n sijasta V. Vokaalit voivat esiintyä pitkinä, jolloin pituutta merkitään kirjoittamalla H-kirjain vokaalin jälkeen, paitsi jos etymologisesti pitkä vokaali koostuu entisen kahden eri tavun vokaalista, jolloin vokaali kahdennetaan. (Esimerkkinä "raas", joka tulee kantasuomen sanasta "rahvas")Painottomissa tavuissa, eli muualla kuin painottomissa tavuissa A, E ja O lausutaan švaa-vokaalina, eli laiskana Ö-äänteenä, paitsi uusissa lainasanoissa, joissa näiden vokaalien päälle kirjoitetaan aksenttimerkki painollisen lausumisen merkiksi (Esimerkiksi sanassa "sosiálistis" - "sosialistinen). Etymologisista syistä E-äänne joskus kirjoitetaan "ae" tai "oe", ja I-äänne "ue". Näiden kirjainyhdistelmien jälkeen ei voi kirjoittaa pituutta ilmaisevaa H:ta, jolloin kalnia opettelevan täytyy opetella ulkoa, missä sanoissa esimerkiksi "ae" lausutaan lyhyenä E:nä ja missä pitkänä. Jäänteenä vokaalisoinnusta U-kirjain lausutaan joissain sanoissa I-äänteenä. Diftongeja ei lausuta muuta kuin painollisissa tavuissa, mutta jos etymologisista syistä painottomaan tavuun sellainen kirjoitetaan, siitä lausutaan vain jälkimmäinen vokaali. I-äänne, jota kirjoitetaan I-kirjaimella (eli ei esimerkiksi "ue" tai "aj") liudentaa edellisen konsonantin, eli se lausutaan vähän j-mäisellä sävyllä. I-kirjainta ei kuitenkaan äännetä sanan lopussa, mutta sitä edeltävä konsonantti joka tapauksessa liudentuu.
Esimerkki kalnin kielestä, vitsi (ainakin Kalnissa):
Kujkki innimiset suentuvt vapasaine ja samavoertisaine voertiseltansag ja ujkevssiseltansag. Ejtelle ansaisen jaerki ja suesamentunsistus ja ejtin piteu tojmisag uestoiselen veljeusen eggesen.
Kirjoitettuna kuin suomalainen sen kirjoittaisi:Kuikj innjimjisöt sjintut papasinö ja samapeätjisinö peätjisöutansang jö uikusjisöutansang. Eitölö ansisön jeäkj jö sisömöntunsjittus ja ejtjin piti tojmjisöng ittisölön peljisen engösön.
Kansainvälisillä foneettisilla aakkosilla:/kui̯kʲ innʲimʲisət sĩtut pɑpɑsinə jə saməpeɐ̯tʲisinə peɐ̯tʲisəu̯tɑ̃sɑŋ ja ui̯kusʲisəu̯tɑ̃sɑŋ. Ei̯tələ ɑ̃sʲisə̃n jeɐ̯kʲ jə sisəmə̃tũsʲittus jə ei̯tʲĩ pʲiti toi̯mʲisəŋ peljisə̃ eŋŋəsə̃./
Ja suomeksi vertailun vuoksi:Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Luabalassa asuu lukuisia afrikkalaisia kansoja ja heimoja, joista merkittävämmät ovat igbot, jorubat ja sangot. Luabalassa puhuttujen kielten määrän takia paikalliset keskustelevat yleensä kalniksi, usein puhuen yksinkertaistettua pidgin-kieltä. Siirtomaassa harjoitetaan katolilaisuuden lisäksi myös paikallisia luonnonuskontoja. Luabalan väestöstä noin 5% on kalnilaisia siirtolaisia.
Kalnissa asuu myös jonkin verran vähemmistökansoja, isoimpina *jotkut* ja *jotkut*, joita on molempia noin 15%. Lisäksi Kalnissa asuu jonkin verran myös juutalaisia, romaneja ja paimentolaiskansa kattuja, joiden arvellaan polveutuvan Thelémiassa ennen indoeurooppalaisten ja uralilaisten kansojen tuloa asuneista ihmisistä. Keskushallinnon asenne vähemmistöjä kohtaan epäileväinen, ja esimerkiksi kalnin kieli on ainoa hallinnossa ja koulutuksessa sallittu kieli.
Historia (lyhyesti)
noin 500: nykyisten kalnilaisten ja saarimaalaisten esi-isät saapuvat Kalnin alueelle, osa vaeltajista jää alueelle ja osa jatkaa purjehtien rannikolta nykyiseen Saarimaan saaristoon.
noin 1000: ensimmäinen maininta kalnilaisten johtamasta valtakunnasta, jossa kalnilaiset johtavat yläluokkana alueella olevia indoeurooppalaisia kansoja
1600: Kalnin kuningaskunta aloittaa vastauksena Saarimaan laajentumiselle löytöretkeilyn ja perustaa Ngaon mantereelle siirtokunnan, josta tulee myöhemmin Luabalan siirtomaa.
1940-luvun alku: Kalnin kuningaskunta joutuu Ilionin liittolaisena toiseen maailmansotaan, jossa Saarimaan joukot miehittävät Kalnin. Miehitys kuitenkin loppuu, kun Saarimaan keskushallinto luhistuu.
1946: Kalnissa tapahtuu kommunistinen vallankumous, jossa miehityksen aiheuttaman kurjuuden takia monarkia lakkautetaan. Kalnin sosialistinen kansantasavalta perii Luabalan.
1987: Nikolas Saukkonehmi nousee valtaan, maa muuttuu aikasempaa diktatuurisemmaksi ja stalinistisemmaksi
2019: Maassa syntyy levottomuuksia ja mellakoita, joissa vaaditaan parempaa elintasoa ja demokratiaa. Saukkonehmi kuolee sen aikana, mutta kommunistihallinto onnistuu säilyttämään asemansa.
2020: Kalnissa puhkesi sisällissota hallituksen ja vallankaappausta yrittäneen armeijan upseerien välillä. Sisällissodan seurauksena Kalnin hallitus pakeni Daksaan ja perusti siellä pakolaishallituksen. Myös Luabala itsenäistyi.
Merkittävät henkilöt
-Matje Sohraselga on maan pääsihteeri ja vanhoillisten keulakuva. Hän tuli nimitetyksi virkaansa Saukkonehmin aikana, ja vaikka häntä ei kritiikittä kannatakaan, on Sohraselga kuitenkin yksiä innokkaimpia jatkamaan Saukkonehmin politiikkaa. Kalnin sisällissodan aikaan hänestä tuli maan pääsihteeri Kuelmesolan tullessa vangituksi.
-Emile Kuelmesola on maan entinen pääsihteeri. Hänet tunnettiin aikaisemmin edesmenneen pääsihteerin Saukkonehmin suojattina, minkä takia hän tuli valituksi. Hän edustaa myös kompromissia kansallismielisten ja vanhoillisten välillä, mutta toisaalta on täysi kysymysmerkki, mitä Kuelmesola, jonka aikaisempi virallinen poliittinen kokemus rajoittuu teollisuuskomissaarina olemiseen, aikoo tehdä. Kalnin sisällissodan aikaan tuli kansallisen yhtenäisyyden neuvoston vangitsemaksi.
-Nikolas Saukkonehmi oli maan edesmennyt pääsihteeri. Hänet tunnetaan ulkomailla lähinnä huvittavan henkilökultin kohteena. Puoluepoliittisesti hän edusti vanhoillisten ryhmittymää, mutta otti vaikutteita myös kansallismielisiltä.-Artur Ravtapelto oli maan armeijan päällikkö. Vaikka hän kuuluu puolueeseen, hän ei ole kovin aktiivinen sen toiminnassa, saati sitten valtakamppailuissa, joten häntä ei ole mielekästä asettaa ryhmittymään. Hänen ja muiden esikunnan upseerien kautta armeija on kuitenkin kansallismielisten tärkein liittolainen. Kalnin sisällissodan aikaan tuli kansallisen yhtenäisyyden neuvoston vangitsemaksi.
-Ristope Rihtavohri on maan turvallisuuskomissaari, eli johtaa maan salaista poliisia Kalnin Turvallisuuskomitea KOK:ta. Hän sai asemansa levottomuuksien yhteydessä, kun entinen komissaari Antoin Peramesse erotettiin virastaan epäonnistuttuaan levomuutksien syntymisen. KOK koki kolauksen arvovallalleen, koska oli kyvytön estämään maassa vallinneita levottomuuksia, mutta KOK:lla on silti paljon vaikutusvaltaa, ja on siksi vanhoillisten tärkein liittolainen, vaikka Rihtavohri on jokseenkin maltillisempi kuin edeltäjänsä.
-Sosiaalitoimen komissaari Luetovi Korkesa on yksiä merkittävimpiä uudistusmielisiä poliitikkoja. Hän edustaa Kuelmesolan lailla uudempaa sukupolvea ja on saanut mainetta kansan keskuudessa kulkemalla maan sairaaloissa ja orpokodeissa korjaamassa henkilökohtaisesti niiden epäkohtia. Vallitsevan poliittisen tilanteen takia kuitenkaan ei kykene täysin avoimesti julistamaan sanomaansa. Sijainti tuntematon.
-Ulkoasioiden komissaari Ellittug Puhsaskoski oli komissaarineuvoston harvoja naisia. Hän on aikaisemmin ollut varsin tuntematon hahmo, mutta on viime vuosina profiloitunut erittäin lujatahtoiseksi kansallismieliseksi. Loikkasi kansallisen yhtenäisyyden puolelle sisällissodassa.
Ulkosuhteet:
Daksa (Tasse): lämpimät, Kalnin kommunistisen pakolaishallituksen majapaikka ja lähin ideologinen liittolainen
Elymo (Elimoit): neutraali
Huitsin-Nevada (Ujssi-Nevada): neutraali
Ilion (Iljon): viileät, vihamielisyys Kalnin hallintoa Luabalassa kohtaan ja läheisyys Saarimaan kanssa epäilyttää, ja Ilion saattaa aiheuttaa ongelmia Kalnissa olevan ilionilaisvähemmistön kautta
Keisarikunta (Kajsarajke): neutraalin viileät, konservatiivinen ja militaristinen monarkia epäilyttää
Luabala: viileät, ei tunnusteta
Neuvostoliitto (Kunselueskunta): virallisesti lämpimät, mutta Neuvostoliiton liberaalit uudistukset ovat vieraannuttaneet Kalnin siitäSaarimaa (Sahrimah): keskushallintoa, tai sen puutetta kohtaan kylmät, Saarimaa nähdään veljeskansana, joka kärsii saarillaan valtion puutteen takia. Mahdollisena kaukaisena tavoitteena anarkistisen yhteiskunnan lakkauttaminen ja sosialistisen valtion perustaminen tai saariston liittäminen Kalniin.
Suomi (Sohme): erittäin viileät, tukivat fasistisia kapinallisia ja upottivat laivamme!
Varenna (Varenna): neutraali
Ulkosuhteet NPC-maiden kanssa
Maanavilja: ennen sisällissotaa Kalnin vaikutuspiirissä, nykyään asema tuntematon