kurgg
Kollegisihteeri
Posts: 264
|
Post by kurgg on Apr 9, 2020 14:08:42 GMT 2
Nämä kaksi voisi kyllä yhdistää kaksoismonarkiaa edeltäväksi Itävalta-Unkariksi, jos oikein tahtoisimme testata joskus. Sopii kyllä, toisaalta ymmärsin sinun Itävalta-Unkarisi olevan tasa-arvoisempi ja tasaväkisempi liitto, mitä minä haen takaa, mutta jos minun valtiolle epätasa-arvoinen ja epätasaväkinen suhde sopii, niin en näe estettä. |
|
|
|
Post by Daatt on Apr 9, 2020 14:55:21 GMT 2
Tämä on valtio, jota pitää yhdessä miettiä etukäteen. Tuossahan voisi sopia, että muutamme pelin aikana liiton tasapuoliseksi vuoden 1867 tyyliin.
|
|
Jokeri
Kuvernementinsihteeri
Posts: 102
|
Post by Jokeri on Aug 10, 2020 21:54:01 GMT 2
Aika ilahduttaa ihmisiä jälleen omilla sääntöpohdiskeluilla. Aloitetaan sotasäännöillä.
MAAVOIMAT
Modernit maavoimat koostuvat prikaateista, jotka ovat noin 7 000 sotilaan itsenäiseen taisteluun kykeneviä osastoja, joissa on kaikkia maavoimien aselajeja (Jalkaväkeä, tykistöä, ilmatorjuntaa jne.). Prikaateja on neljää erillaista. Prikaatit kykenevät ottamaan yhden iskun verran vahinkoa ja toisesta iskusta ne hajovat, elleivät ne saa yhtä vuoroa aikaa korjata vaurioita.
Pelaajan päätöksestä maan armeija voi olla aktiiviarmeija tai reserviläisarmeija. Aktiiviarmeija perustuu vapaaehtoisiin ammattisotilaisiin jotka ovat jatkuvasti käytettävissä. Jättäessään sotilastehtävät nämä sotilaat ovat velvollisia palaamaan sodanaikana armeijaan muodostaen näin pienen reservin.
Asevelvollisuusarmeijassa jokainen kansalainen on asevelvollinen ja käy aikuisikänsä alussa puolesta vuodesta pariin vuoteen kestävän asepalveluksen, jonka jälkeen siirtyy reserviin. Nämä joukot voidaan kutsua palvelukseen sitten osittaisen tai täydellisen liikekannallepanon myötä. Asevelvollisuudet muodostavat armeijan pohjan, siinä missä rauhanaikana kouluttajan tehtävässä toimivat ammattisotilaat toimivat ylempien upseerien tehtävissä. Rauha-ajan koulutusprikaatit ovat myös taistelukäytössä.
Osittaisessa liikekannallepanossa palveluun kutsutaan puolet käytössä olevista reserveistä kun taas täydellisessä kutsutaan kaikki
Reserviprikaati (Jalkaväki- tai kevyt)
Aktiiviprikaati (Erikois-, mekanisoitu-, jalkaväki- tai kevyt)
Armeijoiden enimmäiskoko
<10 mlj. asukasta
Ammattiarmeija: 1-3 aktiiviprikaatia ja 1 reserviprikaati (Suhde luku 2:1)
Reserviarmeija: 1 aktiiviprikaati ja 1-7 reserviprikaatia (Suhde luku 1:7)
10 - 50 mlj. asukasta
Ammattiarmeija: 1-12 aktiiviprikaatia ja 1-4 reserviprikaatia
Reserviarmeija: 1-4 aktiiviprikaatia ja 1-28 reserviprikaatia
50< mlj. asukasta
Ammattiarmeija: 1-24 aktiiviprikaatia ja 1-8 reserviprikaatia
Reserviarmeija: 1-8 aktiiviprikaatia ja 1-56 reserviprikaatia
Erikoisprikaati
Erikoisprikaati koostuu tarkasti seulotuista ammattisotilasta joilla on käytössään maansa asevoimien uusimmat teknologiat ja aseet. Pimeänäkötekniikkaa ja punapistetähtäimiä on käytössä joka jantterilla. Joukot ovat täysin mekanisoituja. Yleensä erikoistunut mahinnousuun tai maahanlaskuun. Erikoisprikaatit on koulutettu taistelukykyisiksi myös tilanteissa joissa se joutuu eritykseen huollosta. Näitä voi jokainen valtio hankkia kokonsa mukaan.
Liikkumiskyky: 2x
Hyökkäys%: 90
Puolustus%: 90
Selviytymiskyky: Korkea
<10 mlj: 0-1 kpl
10-50 mlj: 0-3 kpl
50< mlj: 0-5 kpl
Mekanisoitu prikaati
Mekanisoidun prikaatin iskuvoiman muodostavat sen raskaat taistelupanssarivaunut. Jalkaväki liikkuu rynnäkköpanssarivaunujen tai/ja panssariajoneuvojen mukana, joissa on myös konetykkejä ja konekivääreitä osallistua jalkaväen tukemiseen. Yleensä myös tykistö kostuu itsestään liikkuvista telatykeistä ja panssarihaupitseista. Prikaati on näin ollen nopea liikkeinen. Mekanisoitu prikaati on kuitenkin erittäin riippuvainen huollosta, etenkin polttoainetäydennyksistään. Isku huoltoon vähentää merkittävästi kykyä taistella.
Liikkumiskyky: 2x
Hyökkäys%: 75
Puolustus%: 75
Selviytymiskyky: Matala
Jalkaväkiprikaati
Jalkaväkiprikaatin joukot kulkevat pääasiassa siviilistä pakko-otettujen kuorma-autojen tai maatalouskoneiden kyydissä, elleivät sitten pyöräile, kävele tai hiihdä. Jalkaväkiprikaatin tykistö on yleensä vedettävää mallia. Tästä huolimatta jalkaväkiprikaati on modernissa sodankäynnissä ihan taistelukykyinen ja suhteellisen hyvä puolustautumaan. Joukoilla kuitenkin on kelpo sotilaskoulutus ja tämän vuosisadan aseet. Jalkaväkiprikaati ei ole yhtä nopealiikkeinen kuin mekanisoitu prikaati, mutta se ei toisaalta ole yhtä riippuvainen huollosta.
Liikkumiskyky: x
Hyökkäys%: 50
Puolustus%: 75
Selviytymiskyky: Keskitaso
Kevyt prikaati
Kevyt prikaati on nimensä mukaisesti tavallista prikaatia kevyemmin varustettu yksikkö ja on ottanut paikkansa kehitysmaiden armeijoissa. Sen kaikilla taistelijoilla ei välttämättä ole taisteluvarustusta henkilökohtaista kivääriä lukuunottamatta. Kevyistä prikaateistakin yleensä löytyy toki jonkilaista tykistöä ja panssarintorjuntaseita, tosin niiden organisaatiot ovat huomattavasti suppeampia kuin muissa prikaateissa. Prikaati keskittyykin jalkaväkitaisteluun ja joukot kulkevat kävellen/siviiliautoilla. Prikaati on myös suhteellisen huoltovapaa ja se kerää tarvitsemansa materiaalit alueeltaan.
Liikkumiskyky: x
Hyökkäys%: 25
Puolustus%: 50
Selviytymiskyky: Erittäin korkea
Maataistelu
Maataistelu toimii siten että jokaisella siihen osallistuvalla prikaatilla on yksi mahdollisuus saada vastustajaansa osuma. Osuma todennäköisyys riippuu yksiköstä ja siitä hyökkääkö vai puolustaako osapuoli. Kun kummankin osapuolen tekemät osumat on laskettu yhteen, ne jaetaan vastapuoliensa yksiköille. Yksikkö kykenee sitomaan yhden osuman jolloin se luokitellaan "vahingoittuneeksi" ja se tarvitsee yhden taisteluttoman vuoron jotta se on taas täysilukuinen. Toisesta osumasta vahingoittunut yksikkö tuhoutuu. Se osapuoli joka saa enemmän osumia voittaa taistelun ja valloittaa/pitää alueen itsellään.
Jos prikaatit joutuvat selvään eristykseen oman maan vaikutusalueesta, alkavat ne vahingoitumaan ilman taisteluakin. Se kuinka nopeasti ne vahingoittuvat riippuu täysin prikaatin selviytymiskyvystä.
Tappioiden jakamisjärjestys: Erikois -> Mekanisoitu -> Jalkaväki -> Kevyt -> Ilmayksiköt (helikopteri -> pommikoneet -> hävittäjät). Aina esin vahingoitetaan, ei tuhota puolikuntoisia yksikköjä.
ILMAVOIMAT
Helikopteripataljoona
Helikopteripataljoonassa on taistelu- ja kuljetushelikoptereita. Se kykenee iskemään sellaisenaan ja tukemaan maavoimien taistelua. Helikopteripataljoona kykenee myös maahanlaskemaan yhden erikoisprikaatin vihollisen linjojen taakse.
Kantama: Pieni
Pommitus%: 75
Ilmataistelu%: 10
<10 mlj: 1 kpl
10-50 mlj: 1-3 kpl
50< mlj: 1-5 kpl
Hävittäjälennosto
Hävittälennostossa on taistelukoneita, joiden tärkein tehtävä on saada ilmatila hallintaan, ja toissijaisesti pommittaa kohteita.
Kantama: Keskipitkä
Pommitus%: 50
Ilmataistelu%: 75
<10 mlj: 1-3 kpl
10-50 mlj: 1-6 kpl
50< mlj: 1-12 kpl
Pommikonelennosto
Pommikonelennostossa on niin rynnäkkökoneita, maataistelukoneita kuin raskaita pommikoneita.
Kantama: Pitkä
Pommitus%: 90
Ilmataistelu%: 25
<10 mlj: 1 kpl
10-50 mlj: 1-3 kpl
50< mlj: 1-5 kpl
Ilmataistelu
Ilmavoimilla sotiminen riippuu niille annetusta tehtävästä...
Pommitus: Tässä koneet liittyvät pommitusprosenteillaan johonkin maataisteluun mukaan ja sitä käsitellään maataistelusääntöjen mukaan
Torjuta: Tässä koneet asettuvat torjuntaan käsketylle alueelle ja hyökkäävät alueelle tunkeutuvien vihollisen koneiden kimppuun. Jos torjuntakoneet voittavat niin vihollisen jäljelle jääneet pommittajat vetäytyvät, jos ei, ne jatkavat maataisteluun.
Saatto: Tässä koneet saattavat toiset lentoyksiköt pommitukseen mutta eivät itse osallistu kuin mahdolliseen ilmataisteluun vihollisen torjuntakoneiden kanssa pommitusalueella
Ilmataistelu käydään samalla periaatteella kuin maataistelu.
Tappioiden jakamisjärjestys: hävittäjät -> pommikoneet -> helikopterit
Merivoimat samaa rataa ->>
Taistelujärjestys:
Ilmataistelu
Meritaistelu
Maataistelu
|
|
Jokeri
Kuvernementinsihteeri
Posts: 102
|
Post by Jokeri on Aug 11, 2020 21:30:46 GMT 2
 Nimi: Vironmaan tasavalta Valtiomuoto: Parlamentaarinen tasavalta Asukasluku: 3 300 000 (Noin 85% virolaisia, 12% saksalaisia, 3% muita) Sijainti/koko: Pohjoisessa ja pieni Kielet: Viro ja saksa Uskonnot: Virolaiset luterilaisia ja saksalaiset katollisia Tällainen pieni eurooppalainen liberaalidemokratia, joka on vasta parikymmentä vuotta sitten vapautunut saksalaisperäisen väestön aparthaidista, joka on peräisin saksalaisen ritarikunnan ajoilta, jollloin Vironmaa oli siirtomaa. Nyt hallitus yrittää rakentaa oikeusvaltiota ja hyvinvointia samalla kun saksalaisseparatistit ja virolaiset äärioikeistolaiset ovat toistensa kimpussa, samaan aikaan kun (Joku pelaajan valtion) naapurin suurvalta pitää miellyttää samalla kun pitäisi säilyttää itsenäisyys ja puoluettomuus |
|
kurgg
Kollegisihteeri
Posts: 264
|
Post by kurgg on Nov 10, 2020 13:06:42 GMT 2
Murkkilan yhdistyneet kansanvallat
Uuden maailman suurimpana ja väkirikkaimpana maana Murkkila on myös yksi maailman merkittävimmistä sosialistisista valtioista. Se toisaalta poikkeaa muista sillä, että vaikka johtava vaaliliitto Kansanrintama onkin kiistatta vallassa, se pyrkii pitämään valtansa hienovaraisemmilla keinoilla, esimerkiksi muokkaamalla vaalipiirejä, takaamalla ammattiliitoille edustuksen parlamentissa ja sallimalla oppositiolle rajoitetun edustuksen parlamentissa. Murkkila on myös muuttumassa markkinasosialistiseksi järjestelmäksi, joka pystyy takaamaan kohtalaisen hyvän elintason kansalaisilleen. Kukaan ei joudu leirille vääristä mielipiteistä, ja kansalaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa valtion asioihin.
Tästä huolimatta jotkut ovat tyytymättömiä järjestelmään ja sen tehottomuuteen, ja paine muutoksille on kova. Toisaalta toinen puolisko väestöstä kannattaa hallitusta fanaattisesti ja uskovat elävänsä maailman parhaassa maassa. Kansanrintaman on vältettävä suututtamasta liikaa kumpaakaan puoliskoa kansasta pitääkseen maan yhtenäisenä, mikä on helpommin sanottu kuin tehty kun Kommunistisesta, Demokraattisesta ja Kristillisestä työväenpuolueesta koostuvan Kansanrintaman oma yhtenäisyys heikkenee tulevien presidentinvaalien vuoksi. Asiaa ei myöskään auta, että oikeistolaisten ja konservatiivien hallussa oleva Pohjoisen Erikoishallintoalue ja tämän vastikään valittu alueministeri ovat tyytymättömiä viime sodassa saamaansa autonomiseen asemaan sosialistisessa maassa ja haluavat muutosta asiaan, mitä Murkkilan keskushallinto ei voi sallia sekä sorretun puuturien vähemmistökansan turvallisuuden tähden että pohjoisen mittavien öljy- ja malmivarantojen vuoksi.
Ulkomailla Murkkila näyttäytyy vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon puolustajana. Maan ulkopolitiikan pohjana on ollut vastustaa diktatuureja ja joko omia tai muiden maiden kansalaisia uhkaavia hallintoja diplomaattisesti, taloudellisesti ja aseellisesti samalla kun demokraattisiin kapitalistivaltioihin pyritään pitämään ystävällismieliset suhteet. Kyynikot huomauttavat, että Murkkilan tuoma demokratia on yhtä aitoa kuin Murkkilassa itsessään, maa ei pysty estämään rotusortoa omissa autonomisissa alueissaan ja että Murkkila on pyrkinyt tukemaan vasemmistoa myös kapitalistisissa demokratioissa. Niin tai näin, tälläinen ulkopolitiikka pakottaa Murkkilan pitämään yksiä maailman isoimpia asevoimia, mikä käy kalliiksi jopa yhdelle maailman suurimmista markkina-alueista.
Eli lyhykäisyydessään sosialistiset Yhdysvallat, jossa puhutaan suomea eikä englantia.
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Nov 13, 2020 12:56:46 GMT 2
Onko tämä Murkkilan pohjoinen itsehallintoalue vähän kuin rekonstruktionsa läpeensä sössinyt etelävaltiot, vai sotivatko he itsensä niin hyviin asemiin sisällissodassa saadakseen itsehallinnon pöydälle?
|
|
kurgg
Kollegisihteeri
Posts: 264
|
Post by kurgg on Nov 14, 2020 0:18:03 GMT 2
Onko tämä Murkkilan pohjoinen itsehallintoalue vähän kuin rekonstruktionsa läpeensä sössinyt etelävaltiot, vai sotivatko he itsensä niin hyviin asemiin sisällissodassa saadakseen itsehallinnon pöydälle? Sisällissota siis tapahtuu sen jälkeen, kun Murkkilassa nousee sosialistit valtaan 40-luvulla ja vastustus uutta hallintoa vastaan on kovinta nimenomaan viidessä pohjoisimmassa osavaltiossa. Alkuperäinen tavoite oli kumota uusi hallitus, mutta koska muussa maassa sosialisteilla oli liikaa tukea ja Pohjoinen näki itsensä irl-Yhdysvaltojen Etelän tapaan muusta maasta erillisenä alueena, tavoite vaihtui irtautumiseksi. Tähän ei kuitenkaan kyetty, koska suuret kaupungit olivat Murkkilan hallussa ja rotuerotellut vähemmistöt tukivat uutta hallintoa. Murkkila taas ei kyennyt pakottamaan uutta järjestystä Pohjoiseen, koska maaseutu ja erämaat olivat sissien hallussa ja pitkittyvä sota keräsi vastustusta. Tämä johti kompromissiin, jossa pohjoisista osavaltioista muodostettiin itsehallinnollinen alue, jolla oli oikeus jättäytyä pois kollektivisaatiotoimista - kuten alkuperäisasukkaisiin kohdistuvan rotusorron purkamisesta - ja muodostaa oma osavaltioiden välinen hallitus. Samaan aikaan Murkkilan keskushallinnolle taattiin etuosto-oikeus maan malmi- ja öljyvarantoihin ja oikeus pitää tukikohtia Pohjoisen alueella. Samaan aikaan Murkkilassa ol aluksi perinteisempi autoritaarisempi kommunistihallinto, joka kuitenkin muuttui kansan ja eräiden vallankumouksessa mukana olleiden tahojen myötä demokraattisemmaksi - sen jälkeen kun oikeistopiirit oli saatu puhdistettua - ja Murkkilan interventionistinen ulkopolitiikka ei ollut vielä muotoutunut vaan keskityttiin oman maan vakauttamiseen. |
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Dec 31, 2020 0:35:02 GMT 2
Mietin, että mihin innostuisi panostamaan tällä kertaa ja päädyin samoille urille kuin Meridia jokunen kierros sitten.
Urbanan vapaavaltio
Fria Staten Urbana
Vuosisatoja sitten, [ruotsalaiset] uudisasukkaat matkustivat Uuteen Maailmaan seikkailun, suurten peltotilojen, kaupan ja imperialismin nimissä. Lukuisia siirtokuntia perustettiin heidän toimesta, niiden joukossa Urbana, joka nimettiin silloisen [Ruotsin] kuninkaan Urbanin mukaan. Elämä siirtokunnissa oli kovaa uudisasukkaille, joilla oli vieras luonto, taudit, puutos, vieraita hyljeksivät alkuasukkaat, että kilpailevien suurvaltojen omat siirtokunnat riesanaan...
[Kappale piilotettu toistaiseksi; lisää päteviä lähteitä ja siteerauksia.]
1900-luvun alkaessa silloinen Braländerin konfederaatio oli käännekohdassanasa; alkujaan heikoksi suunniteltu keskusvalta oli henkitoreissaan. Osavaltiot ja niitä teollistumisen myötä hallitsemaan nousseet perheyritykset olivat torpanneet kaikki yritykset hillitä perheyritysten ulottamaa valtaa lainsäädäntöön ja yhteiskuntaan. Konfederaattivaltion vastuulle oli jäänyt vain ulkopolitiikka, asevoimat ja lakien toteutumisen valvonta. Näiden lisäksi vanhasta maailmasta kantautuneet aatesuuntaukset ammattien järjestäytymiselle lisäsivät [Uuden maailman ruotsalaisten]/braländeriläisten kokemia paineita yhteiskunnasta.
Tarkat yksityiskohdat ovat aikakauden sekaannuksen peitossa, elleivät tahallisen peiteoperaation seurauksena menetettyjä. Vuoden 1903 yleislakko tuli verisesti kukistetuksi konfederaattien sotavoimien toimesta, ja järkytys vain kaksinkertaistui, kun kenraalikunta ja maan hallitus havaitsivat perheyritysten kaapanneen sotavoimien hallinnan itselleen. Keskusvallan sijasta armeija totteli kotiseutujensa teollisuuspatruunoita ja kunnanisiä.
Väkivallan monopoli säröytyi seurauksensa. Rohkeimmat ja röyhkeimmät suvut aloittivat omat pienet sisällissotansa selvittääkseen perityt sukuriidat ja elinkeinoelämän kaunat, mutta tulivat pian suurempien perheyritysten hajoittamiksi rangaistuksena röyhkeydestään. Maassa jossa keskushallinnon rooli oli ollut jo pitkään pieni huomasi vastuualueittensa kapenevan entisestään salamyhkäisin tavoin.
Braländerin konfederaatio nimesi itsensä uudelleen pääkaupunkinsa Urbanan mukaan noin kymmenen vuoden jälkeen suuresta mullistuksestaan. Perheyritysten konglomeraatit ovat kahmineet luonnolliset monopolit haltuunsa ja kantavat vastuuta monista palveluista jotka ovat muualla maailmassa julkisia. Vain asevoimat ja sopimusoikeus selviävät jotenkuten julkisina, miltein kaikkien merkittävien yritysten tukemina voittoa tavoittelemattomissa muodoissa.
Tänään Urbanan vakiintunut järjestys horjuu, sillä globaali kilpailu on ulottanut lonkeronsa maahan entistä varmemmin. Maan avainelinkeinot ovat kotimaisien sukujen hallitsemia perheyritystensä konglomeraattien kautta, mutta miten ne kestävät kansainvälisien monikansallisien yritysten paineen alla?
Valtiomuoto: Konfederatiivinen valtio, joka koostuu suuryrityksistä
Valtionpää: Toimituspiiri, merkittävien yritysten toimitusjohtajista koostuva päättävä elin
Inspiraatio(t): Hämärät muistikuvat miten Amerikan Yhdysvalloissa ensimmäiset siirtokunnat perustettiin osakeyhtiöinä ja nykyäänkin siellä piirikunta- ja kuntatasolla on yrityshenkiset lainsäädäntö. Osakeyhtiökunnat kohtaavat teollisen vallankumouksessa nousseet yrityspatruunat ja heidän harjoittaman poliittisen mesenoinnin (käännös patronage-käsitteestä).
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Jan 17, 2021 20:41:49 GMT 2
Urbanan vapaavaltio, versio 2
Valtiomuoto: de jure tasavalta, de facto osa toista maata
Hallinto: de jure pakolaishallitus, de facto paikallinen kaupunginvaltuusto
Urbanan vapaavaltion aika historian parrasvaloissa kattoi monta vuosisataa itsenäisenä kaupunkivaltiona, kunnes noin sata vuotta sitten se tuli ainoan naapurinsa miehittämäksi.
Nykyään Urbana käsittää kohtuu varakkaan kaupungin(osan) osana toisen pelaajan suurkaupunkia, jossa sen historia, paikalliset palveluelinkeinot ja perinteikäs rakennuskanta pitävät huolen, että toisen pelaajan valtion kerma asuu Urbanan rajojen sisällä ja matalat tulodesiilit tulevat vain töihin sinne.
Urbanalla on myös pakolaishallinto, joka on näivettynyt alkuvuosiensa kiivaasta sissisodasta nykypäivänä eräänlaiseksi varjosikarikerhoksi, jonka verivihollisia ovat toisen pelaajan maan Urbanan kaupunginvaltuusto.
Inspiraatio(t): San Marino, Vatikaani, Comptonin kaupunki osana Los Angelesin piirikuntaa Yhdysvalloissa
|
|
Jokeri
Kuvernementinsihteeri
Posts: 102
|
Post by Jokeri on Jan 18, 2021 20:13:56 GMT 2
 Eli siis valtioidea olisi mahdollisesti tässä  LÄNSI-AFRIKAN TASAVALTA- Lippu <-- Katso avatar - Länsi-Afrikan tasavalta sijaitsee (yllätys) läntisessä Afrikassa, ja on pinta-alaltaan varsin isovaltio, kattaen miljoonia neliökilometreja aavikkoa, savannia ja sademetsää. Se oli aikoinaan osa erästä ranskankielistä imperiumia, kunnes sai itsenäisyytensä 1900-luvun alkupuolella. Valkoiset, ranskaa puhuvat siirtolaiset kuiten pelkäsivät että enemmistössä olleet mustat alkuperäisasukkaat saisivat vähitellen kaiken vallan maassa, ja heistä tulisi sorrettu vähemmistö, kuten näytti käyvän monessa dekolonalisaation kouriin joutuneessa maassa. Valkoinen väestö otti käyttöönsä rotulait, joilla maahan määriteltiin valkoisista koostuvat I-luokan kansalaiset ja värillisistä koostuvat II-luokan kansalaiset. Näiden lakien avulla rodut voitiin pitää erillään toisistaan, ja äänestysoikeuden ollessa vain I-luokan kansalaisilla, oli järjestelmän pysyvyys taattu. Nykyään Länsi-Afrikan tasavalta on lähes 100 miljoonan asukkaan suurvalta, jolla on moderni ydinaseilla varustettu armeija, elinvoimainen ja korkean teknologian talouselämä ja koko Afrikan mantereen kehittynein infrastuktuuri. Rannikon suurkaupunkien modernit pilvenpiirtäjät ja turisteja täpötäydet palmuhiekkarannat luovat maasta monelle idyllisen ja vauraan kuvan. Kääntöpuolella todettaanko että vain reilu neljäosalla asukkaista, eli 27 miljoonalla ihmisellä on täydet kansalaisoikeudet mm. äänestää, matkustaa ulkomaille, korkeakouluttautua ja päästä merkittäviin virkoihin. Suurin osa II-luokan kansalaisista, eli noin 73 miljoonaa ihmistä elää aivan eriä elämää kuin keskiverto valkoinen työläinen. Heille jää raskaimmat ja huono palkkaisimmat fyysiset työt, osa heistä asuu slummeissa ja heille tarjottavat palvelut ovat heikompia kuin valkoisten. Vähemmistön hallitsema tasavalta on kuitenkin onnistunut välttämään isompia kansannousuja. Se on panostanut ainakin julkisuudessa jonkin verran mustien oloihin ja oikeuksiin. Nykyään kaikki II-luokan kansalaiset saavat jonkilaisen koulutuksen ja terveydenhuollon, lisäksi heitä ainakin paperilla kohdellaan oikeudenkäynnissä ja tuomiossa samalla tavalla kuin valkoisia. Moni rotulakien kannattaja on myös huomattanut että mustien elintaso on lähes kaksi kertaa korkeampi Länsi-Afrikan tasavallassa, kuin sen naapurimaissa jossa mustat saavat olla "vapaita". Tästä huolimatta pieni, mutta ankara marxilainen sissijärjestö "Vapaa Länsi-Afrikka" taistelee päivittäin hallitusta vastaan, joko viidakon puskasodissa tai kaupungeissa pommi-iskuilla. |
|
|
|
Post by Daatt on Jan 19, 2021 4:11:58 GMT 2
History of Japan podcasti innostaa minua. Kulttuurilla ei ole sikäli väliä, mutta paperilla vahvalta näyttävä ja sitä paperia hyvin tiiviisti tuijottava semi-sotilasdiktatuuri, joka voisi pari taka-askelta ottamalla nähdä paperinsa olevan tiikeriksi omasta toimestaan taiteltu. Näitä taka-askelia ei ole kuitenkaan otettu, vaan parlamenttia kuristusotteessaan pitävät armeija ja laivasto sekä näkevät uhkia kaikkialla, että luulevat itsensä tarpeeksi vahvoiksi voittamaan nämä uhat.
...Urbana kuulostaa muuten Korealta, sanon vaan.
|
|
kurgg
Kollegisihteeri
Posts: 264
|
Post by kurgg on Feb 6, 2021 13:01:07 GMT 2
Kirjoitan tylsyyttäni vähän tarkemmin valtioideastani.
Murkkilan yhdysvallat
Murkkilan lähihistoria siis alkaa siitä, kun maailman johtava tai ainakin yksi johtavista suurvalloista joutuu erittäin pahaan lamaan 20-luvun lopussa, jolloin jo entuudestaan huonot olot työläisillä pahenevat hurjasti. Vaikka muutaman vuoden päästä virkaan astuva presidentti Ruusuvalta lupaa lopettaa laman valtion roolia korostavalla Uusjako-ohjelmalla, talouselämän eliitti ja monet oikeistolaiset vastustavat hanketta. Monien muiden mielestä taas Uusjako ei mene tarpeeksi pitkälle. Tämän innoittamana lopulta 40-luvun alussa kommunistinen puolue kaappaa ammattiliittojen ja muiden erinäisten työväenyhdistysten tuella vallan. Vallankaappauksen ja nyt koko Murkkilan johtaja, kommunistisen puolueen pääsihteeri, Kustaa Hallberg kuitenkin menettää suosionsa nopeasti terrorin, kansalaisoikeuksien lakkauttamisen ja pakkokollektivisoinnin jälkeen, mikä ilmenee lakkoina, mellakoina ja aseellisena vastarintana. Myös tuki hänet valtaan nostaneilta lakkaa, ja kommunistisen puolueen on tehtävä kompromissi kansan ja työväenliikkeen kanssa: - Kommunistipuolue luopuu yksinvallasta ja vallankumousta/-kaappausta edeltänyt hallintojärjestelmä palautetaan
- Järjestetään vapaat vaalit, mutta ennen vallankumousta maata johtaneet ministerit, kongressilaiset ja senaattorit eivät saa astua ehdolle
- Kansalaisoikeudet palautetaan ja kaikki poliittisista syistä vangitut vapautetaan
- Kommunistinen puolue, ruusuvaltalaisista ja vasemmistodemokraateista uudelleen muodostettu Demokraattinen puolue, sekä populistisen Huuko Pitkän perustama Vauraudenjakoliike muodostavat Kansanrintaman, eivätkä kilpaile toisiaan vastaan kongressin- tai senaatinvaaleissa
- Liitoille taataan kolmasosa kongressin paikoista
- Vanha perustuslaki otetaan jälleen käyttöön ja siihen tehdään lisäys, jossa määritellään sosialismi maan vallitsevaksi talousjärjestelmäksi
- Vallankumousta edeltäneet valtiosymbolit otetaan taas käyttöön
Kompromissina kommunistit ja demokraatit eivät myöskään ensimmäisissä vaaleissa kilpaillut presidentistä, vaan kannattivat Pitkää presidentiksi. Pitkä oli suosittu hahmo Murkkilassa sen jälkeen, kun oli Ludwiginmaan kuvernöörinä nostanut maan köyhimmän osavaltion elintasoa huomattavasti, tullut tunnetuksi hyvänä poliitikkona ja asioiden hoitajana ja ajanut kovin sanoin rikkaille kovaa verotusta. Pitkä tulikin valituksi presidentiksi reilulla enemmistöllä. Hallberg lähti elämään tropiikkiin huomattavan rahasumman kanssa.
Pitkä onnistui rauhoittamaan olot maassa, lukuunottamatta maan pohjoisosia. Erityisen vahvaa vastarinta oli luoteisessa Juranjan osavaltiossa, jossa iso osa väestöstä kuului alkuperäiskansa nurutteihin. Kommunistit lakkauttivat maassa olleen segregaatiojärjestelmän ja jakoivat valkoisen väestön omaisuutta nuruteille, mikä teki nuruteista kommunistien fanaattisia kannattajia ja valkoisista juranjalaisista fanaattisia vastustajia. Konflikti pitkittyi ja muuttui raa'aksi sissisodaksi, jossa enemmistö kuolleista oli siviileitä ja jolle ei näkynyt ratkaisua. Sota oli kallis ja epäsuosittu itseään vielä vakauttamassa olleelle Murkkilalle, ja keskushallinto joutui taipumaan kompromissiin: Juranjasta tehtiin autonominen alue, jolla oli oikeus harjoittaa markkinataloutta ja jatkaa segregaatiota. Lisäksi Juranjan ja muun Murkkilan väliin tuli sisäraja, jolla kummallakin osapuolella on oikeus rajoittaa tavaroiden ja ihmisten liikkumista, lukuunottamatta eräitä strategisia resursseja.
Sota Juranjassa ei kuitenkaan loppunut. Murkkilan keskushallinnon puolesta taistelleet valkoiset ja nurutit jatkoivat Juranjassa kielletyn kommunistisen puolueen toimintaa ja aloittivat vastarinnan Juranjan aluehallintoa vastaan. Monet nurutit toisaalta tunsivat tulleensa petetyiksi, ja he perustivat Nuruttien vapautusarmeijan, joka pyrki myös näyttäytymään vasemmistohenkisenä liikkeenä, mutta jonka monet huomasivat nopeasti olevan äärinationalistinen terroristiryhmä. Niin kuin Murkkilalle, sissisota kävi kalliiksi ja raskaaksi myös Juranjalle. Keskushallinto ei suostunut puuttumaan tilanteeseen tai auttamaan Juranjaa, vaan antoi hiljaisen hyväksyntänsä molempien liikkeiden käymälle taistelulle. Asiaa ei myöskään auttanut se, että Juranjasta löytyi öljyä 50-luvulla, ja öljytuottojen aiheuttama talouskasvu pakotti nurutit reservaateistaan kaupunkeihin halvaksi työvoimaksi.
Asiat olivat Murkkilan puolella toisin. Kommunistit olivat maan johtava puolue ja myös suurin osa presidenteistä tuli heiltä, vaikka monet kyseenalaistivatkin vaalien reiluuden. He onnistuivat myös säilyttämään Hallbergin aikana luomansa talousjärjestelmän, joka oli tehoton ja keskittyi lähinnä raskaan teollisuuden tuotteisiin. Murkkilaisten elintaso nousi huomattavasti hitaammin kuin kapitalistissa maissa, joissa murkkilaiset huomasivat myös työläisten oikeuksien ja sosiaaliturvan tason paranevan. Vuonna 1989 vaaleissa kommunistinen puolue menetti laajojen ja osin väkivaltaisesti hajotettujen mielenosoitusten jälkeen valtansa, ja valtaan nousi demokraattinen puolue ja demokraattinen presidentti Tenki, joka lupasi ja myös onnistui viemään maan talousjärjestelmää liberaalimpaan ja markkinavetoisempaan suuntaan.
Tengin jälkeen valta pysyi demokraateilla, osin kansansuosion, osin vilpin ja osin markkinasosialismin luoman rikkaan liikemiesluokan tuen avulla. Murkkilan talous kasvoi, välit muihin maihin lämpenivät ja keskiluokka rupesi voimaan paremmin. Talouskasvu ei toisaalta onnistunut täysin parantamaan murkkilaisten oloja, vaan toi mukanaan myös joitain lieveilmiöitä, kuten taloudellista epätasa-arvoa ja miljardöörejä. Lisäksi Murkkilan maaseutu oli jäänyt kehityksestä paitsi. Monet kyseenalaistivat sen, onko Murkkila enää edes sosialistinen valtio. Lisäksi maan oikeistolainen oppositio ei ollut vieläkään tyytyväinen järjestelmään.
On vuoden 2021 alku. Loppuvuonna on jälleen presidentinvaalit, joissa tällä kertaa kamppailevat istuva presidentti, demokraattien Vilho Linttilä ja kommunistien Aleksandria "Santtu" Okakorsi. Linttilä on pitkän uran tehnyt valtiomies, joka on ajatuksiltaan varsin lähellä kapitalististen maiden sosiaalidemokraatteja, ja on ulkopolitiikan suhteen pragmaattinen ja ajaa etupäässä Murkkilan valtion etua. Okakorsi taas on nuori kansanedustaja, joka työskenteli ennen tarjoilijana ja joka kannattaa radikaalia kommunismia ja miljardöörien yritysten kansallistamista. Vauraudenjakoliike, joka on taantunut ja tuloksetta pyrkinyt ajamaan maaseudun asemaa, on vielä kahden vaiheilla, tukevatko jompaakumpaa vai asettavatko oman ehdokkaan kisaan. Kampanjointi on hyvin räävikästä, eikä asiaa auta esimerkiksi osapuolten levittämät huhut ja valeuutiset esimerkiksi demokraattien ja oikeistolaisten yhteistyöstä, tai Okakorren aikeista pystyttää uudelleenkoulutusleirejä uudelleen. Kansa on jakautumassa ja radikalisoitumassa kukin suuntaansa.
Samaan aikaan Juranjassa on vallassa kuvernööri Yrjö Valjas, joka tunnetaan tiukkana segregaation kannattajana. Hän myös kannattaa Juranjan itsenäisyyttä, niin kuin tekee moni muukin, sillä juranjalaiset pitävät Murkkilaa epävakaana valtiona ja riippakivenä sekä pelkäävät Okakorren lähettävän armeijansa vapauttamaan nurutit ja viemään heidän öljytulonsa. Nuruttien vastarinta jatkuu ja tulee jatkumaan niin kauan kuin nurutteja on. Lisäksi välit Nuruttien vapautusarmeijan ja Nuruttimaitten kommunistisen puolueen ovat tulehtuneet ja uhkaavat pahentua entisestään, kun Juranjan liittäminen takaisin Murkkilan keskushallinnon alaisuuteen vaikuttaa todelliselta mahdollisuudelta tai uhkakuvalta, riippuen keltä kysytään. Nähtäväksi jää, mihin Kansanrintaman puolueiden, opposition, Murkkilan rikkaitten ja köyhien, nuruttien ja Juranjan valtaapitävien toiminta johtaa...
|
|
|
|
Post by Daatt on Feb 9, 2021 2:44:03 GMT 2
Kirjoitan tylsyyden puutteessa omasta valtiostani hivenen tarkemmin.
Valtioni kansallisuudella ym. ei ole suurempaa väliä, vaan idea pyörii hallitomallin ympärillä. Historiani voi ottaa monta muotoa, mutta joskus 1950-luvulla tapahtuu vallankumous, jossa joko vanha monarkistinen hallinto korvataan uudella konservatiivisella demokratialla, tai vanha libeerali demokratia korvataan edelleenkin konservatiivisella demokratialla.
Uudessa perustuslaissa armeija ja laivasto, jotka olivat joko itsenäisiä kruunun palvelijoita aiemmin, tai tärkeitä tekijöitä mätä-liberaalin hallinnon kaatamisessa, nimettiin itseään hallinnoiviksi ministeriöiksi. Tämä totaalinen ero siviilihallinnosta tarkoittaa näiden kahden aselajin valtaa nimittää omat ministerinsä kuhunkin hallitukseen omien upseeriensa joukosta ja päättää tämä valintatapa omalla tavallaan. Sota, rahoitus ja vastaavat ovat parlamentin komennossa, mutta armeijan ja laivaston sisäiseen hallintaan ei parlamentti tai hallitus voi puuttua. Lisäksi hallitus kaatuu, jos se ei saa nimettyä kahta ministeriä, eli laivasto ja armeija voivat yhdessä kiristää siviilihallintoa kaatamalla hallituksia.
Tämä hallintomalli on johtanut hiljalleen armeijan ja laivaston aina vain vahvempaan kuristusotteeseen hallinnosta, mutta siviilihallinto on osannut myös kääntää aselajit toisiaan vastaan. Toisinaan hallitus suosii armeijaa voidakseen ajaa muuta politiikkaansa välittämättä laivaston vaateista ja toisinaan toisin päin. Vastauksena tähän armeija ja laivasto ovat ryhtyneet käymään omia julistamattomia ei-sotiaan painostaakseen hallituksia rahoituksen tarpeesta.
Nämä rahoitusta lypsävät selkkaukset tapahtuvat usein valtion raja-alueilla (tai siirtomaissa), jotka ovat osa sen vanhaa (tai kenties vallankumouksen jälkeen hankittua) imperiumia, jota asuttaa nimellisesti valtion pääkansan kanssa yhdenvertaiset etnisyydet, joita kuitenkin sorretaan erilaisin sangen ilmiselvin, mutta lain silmissä olemattomin keinoin. Yleistä on terrorismin tai vastaavan lavastaminen ja siihen brutaalisti vastaaminen, joka on vuorostaan johtanut oikeaan vastarintaan valtakunnan reunamailla.
Armeijan ja laivaston suuresta vallasta huolimatta, molemmat ovat enemmän paperia kuin tiikeriä, sillä keskinäinen kinastelu, omasta itsenäisyydestään syntyvä ylimielisyys ja enemmän ulkoisesta olemuksesta kuin oikeasta voimasta välittäminen ovat kaikki niiden tehoa lahottavia tekijöitä. Tämä ei ole kuitenkaan selvää kovinkaan monelle, vähiten armeijalle ja laivastolle, jotka molemmat olisivat ajaneet valtion tuhoisaan sotaan oman valtansa kasvattamiseksi jo vuosikymmeniä sitten, jos eivät olisi yhtä vainoharhaisia muiden valtioiden aikeista kuin ovat ylimielisiä omasta voimastaan.
Pelin alussa valtio on suhteellisen mahtava tekijä, etenkin sotilaallisesti, mutta selvästi pelin suurvaltoja jäljessä. Sellainen tapaus, että Murikkalassa katselisivat tätä ja toteaisivat "voimme voittaa tuon, mutta paljon helpompaa katsoa perseilyä sormien lävitse". Tuolta sitten ahnehtisin naapureitteni maita ja kiristäisin kriiseistä kärsiviä valtioita kuin pahin leikkikentän ilkimys.
|
|
|
|
Post by Sitoutumaton on Apr 29, 2021 10:27:34 GMT 2
Pidän yhä kiinni Urbanan versiosta osana jonkun muun maata ns. "kakkosmaana". Näillä näkymin se on joko Länsi-Afrikassa tai Vifin nimeämättömässä maassa toistaiseksi ilmoitetuista konsepteista.
|
|
|
|
Post by Daatt on Apr 29, 2021 14:09:02 GMT 2
Jos peliin tulee toinenkin Japanista inspiroitunut valtio, niin keksin jotain muuta. Toki tähän "muuhun" voi hyvin kuulua miehitetty tai peräti jo osaksi ydinalueita virallisesti liitetty alue.
|
|
